Osallistuminen tulevaisuuden apuvälineen kehittämiseen

Teollisen muotoilun neljännen vuoden opiskelija Peppi Hiidenkari kertoo:

”Osallistuin Lähiympäristön eleohjain -projektiin syksystä 2014 lähtien. Hanke on Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa -ohjelman rahoittama. Projektin ideana on kehittää ihmisen kehon liikkeillä toimiva ohjauksen muoto, jota voisi käyttää ensisijaisesti kodin toimintojen ohjaamiseen. Moniammatillinen projektitiimi koostuu Metropolian opettajista, projektityöntekijöistä sekä opiskelijoista. Osaamista on muun muassa liikkumisen ja toimintakyvyn alueelta, apuvälineteknologian sekä omalta osaltani muotoilun puolelta.

Projektin käynnistyttyä keräsin käyttäjistä ja markkinoista tietoa muun muassa käymällä Euroopan suurimmilla apuvälinemessuilla, haastattelemalla käyttäjiä, läheisiä ja asiantuntijoita sekä järjestämällä ideointipajoja tulevaisuuden käyttäjille, missä lapset ja nuoret Ruskeasuon koulusta ideoivat eleohjaimelle käyttötarkoituksia. Luontevana jatkumona tein opinnäytetyöni projektista. Opinnäytetyössäni kuvaan projektin kulkua sekä saavutettua tietoa, jonka pohjalta konseptoin eleohjaimelle ratkaisuehdotuksia.

Muotoilijan rooli projektissa näkyy muun muassa kommunikoinnin visualisointina. Pyrin tuottamaan ideat ja ajatukset kuviksi, jotta haastavista asioista olisi helpompi keskustella. Kuvan kautta abstraktit asiat tuntuivat konkretisoituvan. Pyrin myös tuomaan eri ratkaisuvaihtoehdot esiin tarkasteltavaksi konseptoinnin kautta, jotta ennen varsinaisten prototyyppien valmistamista voitaisiin kriittisesti pohtia mahdolliset keinot toteuttaa eleohjaus. Nostin syksyn aikana kerätystä aineistosta suunnittelulle lähtökohdat: esteettisyys, käytettävyys, kustomoitavuus ja kestävyys. Nämä kriteerit antoivat suunnittelulle suuntaviivoja ja ohjasivat päätösten teossa.

Osallistuminen projektiin on ollut minulle unelman täyttymys. Jo aloitettuani muotoilun opinnot haaveilin pääseväni osallistumaan hankkeeseen, jossa kehitetään apuvälinettä. Näen, että muotoilulla on paljon annettavaa apuvälinealalle. Katsottaessa apuvälinemarkkinoita on havaittavissa, että suunnittelu keskittyy pääasiassa tuotteen toimintaan eikä siihen, miltä tuote näyttää. On toki ymmärrettävää, että mahdollisimman hyvä käytettävyys on ydin lähtökohta suunniteltaessa tuotetta, jonka tarkoitus on parantaa henkilön itsenäistä selviytymistä arjessaan. Kuluttajamarkkinoilla kun taas aistittaville ominaisuuksille kuten väreille, muotokielelle ja materiaaleille annetaan usein suuri merkitys käyttäjän ja tuotteen välisen suhteen muodostumiseen sekä ostopäätöksen syntymiseen vaikuttavina tekijöinä. Selvityksessämme nousi esiin, että apuvälineen esteettiset seikat vaikuttavat käyttäjän motivaatioon käyttää tuotetta. Erityisen tärkeänä kriteerinä nousi esiin se, ettei kehitettävän ratkaisun tulisi näyttää apuvälineeltä. Käyttäjät eivät halua leimautua invalidiksi käyttämänsä apuvälineen kautta. Se että apuväline näyttää ihan normaalilta esimerkiksi asusteelta, voi selvityksen perusteella vaikuttaa positiivisesti jopa käyttäjän oman arvon tunteeseen.

Seuraava askel projektissa tullaan ottamaan käyttäjiä kohti. Konsepteja testataan kodinomaisissa ympäristöissä loppukäyttäjillä. Tämä vaatii prototyyppien ja teknisesti toimivien automaatiojärjestelmien rakentamisen, jotta käyttötilanteet olisivat mahdollisimman aitoja. Tämän vaiheen kautta saamme konkreettista tietoa eleohjainkonseptien toimivuudesta, jota ratkaisun kehittäminen vaatii.”