Palkanlaskenta – työläs ja monimutkainen pakollinen paha vai arvoa tuottava palvelu?
”Palkka juoksee, minä en” – pahamainen suomalainen sanonta, joka viittaa siihen, että sanoja ei ole valmis juuri työskentelemään palkkansa eteen. Vaikka palvelut digitalisoituvat globaalin pandemian vauhdittamana ennätystahtia, ovat työläät palkanlaskennan prosessit edelleen arkipäivää monissa yrityksissä. Esimerkkejä näistä työläistä ja vanhanaikaisista käytännöistä ovat muun muassa paperiset vuoro- ja tuntilistat, fyysisesti töihin kiikutettavat sairastodistukset ja lukijalleen epäselvät palkkalaskelmat. Palkkansa eteen on toki suotavaa tehdä töitä, mutta entä jos palkanlaskennan tähden ei tulevaisuudessa tarvitsisi enää juosta?
Tähän paneudutaan Sanna Napolan YAMK opinnäytetyössä. Opinnäytetyössä tutkitaan, miten palkanlaskennan palveluita voidaan kehittää käyttäjäystävällisempään suuntaan ja helpottaa kaikkien palkanlaskentaan osallistuvien toimijoiden vastuita palkanlaskennan järjestelmän avulla. Työn toimeksiantaja on Visma Solutions Oy, joka on SaaS-palveluita tarjoava suomalainen yritys. Visma Solutions Oy:n tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa taloushallinnon ja palkanlaskennan ohjelmistoja.
Haasteeseen paneuduttiin palvelumuotoilun keinoin hyödyntäen muun muassa teemahaastatteluja, prototyyppejä sekä erilaisia ideointimenetelmiä. Lopputuloksena syntyi palkanlaskennan palveluiden konsepti, joka koostuu suunnitteluohjureista ja ohjureita konkretisoivista konseptin rakennuspalikoista, jotka yhdessä kiteyttävät asiakkaiden toiveet ja tarpeet tulevaisuuden ratkaisulle sekä sen, miten näihin tarpeisiin voidaan järjestelmän avulla vastata. Lisäksi tulevaisuuden roolikuvauksien avulla selkeytettiin tulevaisuuden vastuiden jakoa ja eri toimijoiden roolien muutoksia ja palvelupolun avulla visualisoitiin eri toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä järjestelmän ja automaation roolia tulevaisuuden ratkaisuissa.
Opinnäytetyön tekeminen oli monella tapaa opettavainen kokemus ja tarjosi poikkeuksellisen mahdollisuuden pohtia ja reflektoida toteutettua projektia perinpohjaisesti jälkikäteen. Tämän kokemuksen myötä työkalupakkiin kertyi niin uusia muotoilun menetelmiä ja työkaluja kuin myös uutta näkemystä, siitä miten näitä työkaluja hyödynnetään niin, että parhaiten tuetaan muotoilun kohteena olevan ongelman ratkaisua. Lisäksi työssä paneuduttiin asiakaskeskeiseen organisaatioteoriaan ja asiakaskeskeisyyden maturiteetin kasvattamiseen muotoiluprojektin ohessa. Tämän myötä opin uuden koko organisaation toimintaa tarkastelevan laajemman näkökulman asiakaskeskeisyyteen. Tämä laajempi näkökulma on omiaan tukemaan muotoilun ja asiakaslähtöisyyden merkityksen jakamista ja kommunikointia ja sen myötä voin tulevaisuudessa entistä paremmin argumentoida muotoilun ja asiakaslähtöisen kehittämisen puolesta sekä tukea organisaatioita muutoksessa kohti asiakaslähtöisempää kulttuuria ja toimintatapoja.
Lisätietoja:
Sanna Napola, Business Designer
