Ajatus viskilasin muotoilulle lähti Metropolian muotoilun järjestämästä lasikurssista. Päätin heti alussa suunnitella jotain erilaista ja eleganttia lasia erityistä tarkoitusta varten. Valintaa helpotti orastava kiinnostus viskiä kohtaan. Lähtökohta kaltevalle lasille oli lasin pyöriteltävyys. Vinon pohjan ansiosta lasiin kaataminen sujuu myös helposti. Ajattelin lasini paikkaa muuallekkin kuin kotiin, kuten ravintolaan tai yökerhoon.
Mallinsin lasit tietokoneella, jonka jälkeen tervaleppämuotit jyrsittiin lasin puhaltamista varten. Lasit puhalleettiin Nuutajärven lasikylässä Ammattiopisto Tavastiassa. Avustin lasien puhaltamisessa sekä katkaisun, hionnan ja kiillotuksen tein itse. Ensimmäisen lasin valmistuttua otin muutamia tuotekuvia ja lähdin tiedustelemaan eri viskitislaamoista yhteistyötä tuote- ja mainoskuvausten merkeissä. Tarjosin lasiani ilmaiseksi, ilman palkkiota tai kuluja. Halusin ainoastaan tuotteelleni näkyvyyttä, joka parantaisi portfoliotani huomattavasti. Tässä vaiheessa sain yhteydenoton Pernod Ricard konsernilta. Minut kutsuttiin esittelemään lasia ja kuulemaan ammattilaisen näkemyksiä lasin muotoilusta. Sain paljon asiantuntevaa tietoa siitä kuinka voisin parantaa lasiani. Lasini ei soveltunut ammatilaistason käyttäjälle, mutta pohjasta pidettiin niin paljon, että minua kehoitettiin jatkamaan tuotekehitystä. Tartuin tilaisuuteen, koska on hyvä saada suunnitteluun asiantuntevaa apua ja oppia ammattilaiselta.
Jatkoin lasin kehittelyä neuvojen perusteella, jolloin syntyi kolme uutta prototyyppiä. Olin pienentänyt lasin leveyttä ja tuonut tulppaanimaisuutta. Aloin jo itse hieman erottaa maun eroavaisuuksia laseissani, mutta tarvitsin edelleen paljon ohjausta lasien paranteluun. Syntyi vielä kaksi uutta mallia. Muoto oli hyvin lähellä nosing lasia, ja lasin koko oli edellisiin verrattuna huomattavasti sirompi. Molemmissa laseissa oli vahva tulppaanin muoto ja pieni eroavaisuus leveydessä. Parempi lasimalli päätyi Uisge-messuille Pernod Ricardin tuotteiden testilasiksi. Tämän jälkeen päätin perustaa verkkokaupan messuja varten, koska en keksinyt yritystä, jonka kanssa olisin voinut sopia nopeasti lasieni myymisestä. Kävin jälleen kerran Nuutajärvellä teetättämässä isomman erän lopullisia laseja. Sain noin 40 kappaletta laseja, jotka tulivat messuille käyttöön. Messuille Pernod Ricard tarjosi vanhan tynnyrin lasiesittelyä varten. Kaksi päivää meni messuilla nopeasti kertoen lasien valmistamisesta, projektista ja eritoten suomalaisesta käsityöstä. Viskin harrastelijat olivat todella kiinnostuneita suomalaisesta tuotteesta ja yksityiskohtaisesta valmistusmenetelmästä. Moni kiinnitti huomion laseihin jo viskimaistiaistilausta tehdessä, jonka jälkeen he tulivat luokseni kuulemaan enemmän laseista.
Mitä tekisin toisin: yrittäisin valmistaa huomattavasti enemmän laseja, jotta saisin laseja myytyä myös messuilla enkä vain ohjaamaan verkkokaupan puolella. Varmistaisin verkkokauppani toiminnan ennen messuja. Olin varannut tähän noin viikon aikaa, mutta domainin siirrossa ja verkkokaupan sopimuksessa kesti melkein kaksi viikkoa, jolloin verkkokauppani avautui vasta puoli viikkoa messujen jälkeen. Varmistaisin verkkokaupan pohjan soveltuvan pohjoismaiseen kaupankäyntiympäristöön. Selvisi, että vaikka maksu onnistuu euroissa, niin verot tulevat näkyviin amerikkalaiseen tyyliin vasta ostoa suorittaessa, eikä suoraan tuotteen hinnassa.
Opin paljon niin lasin valmistuksesta, myynnistä, markkinoinnista ja verkostoitumisesta, että suosittelen lämpimästi vastaavanlaisia projekteja muillekkin.
Matias Lehmusjärvi, teollisen muotoilun opiskelija
