Merja Kosonen

• 

Päivi Patalan YAMK-opinnäytetyössä Työhyvinvoinnin johtamismallin muotoilu todetaan: Palvelumuotoilu soveltuu erinomaisesti strategisen työhyvinvoinnin johtamisen kehittämiseen.

Tässä muotoiluprojektissa kehitettiin toimeksiantajalle työhyvinvoinnin johtamismalli, hyödyntäen palvelumuotoilun tuplatimanttimallia ja fasilitoinnin menetelmiä. Työn tavoitteena oli luoda asiantuntijaorganisaatiolle soveltuva työhyvinvoinnin johtamismalli, joka ohjaa työhyvinvoinnin johtamista ja ylläpitää työhyvinvointia pitkäjänteisesti ja mitattavasti.

Tiivis yhteistyö toimeksiantajan kanssa mahdollisti asiakaslähtöisen työhyvinvoinnin johtamismallin kehittämisen. Tuplatimanttimallin avulla kehittämisprosesseihin sisällytettiin muun muassa haastatteluita, kyselyitä, datan analysointia, innovointia, prototyyppien kehittämistä, testausta sekä palautteen keräämistä. Muotoiluprojektin tuloksena syntyi konkreettinen ja kattava työhyvinvoinnin johtamismalli, joka mahdollistaa strategisen työhyvinvoinnin johtamisen. Mallissa on huomioitu muun muassa työhyvinvoinnin tavoitteet ja mittarit, avoimen kulttuurin vaaliminen, jatkuva kehittäminen sekä organisaation roolit. Lisäksi malliin sisältyvät asiakastyön tuki, sparrausparit, osaamisen kehittäminen, työterveyspalvelut ja henkilöstöedut.

Johtamisprosessit tukevat työhyvinvoinnin johtamismallin pitkäjänteistä käyttöä ja mahdollistavat työhyvinvoinnin systemaattisen mittaamisen ja kehittämisen. Johtamismallin kehittäminen onnistui erinomaisesti huolellisen projektisuunnittelun, toimeksiantajan aktiivisen osallistumisen ja palvelumuotoilun monipuolisten menetelmien ansiosta. Muotoiluprojektin toteuttaminen kehitti merkittävästi palvelumuotoilun menetelmien osaamista ja hyödyntämistä, mutta kasvatti myös ymmärrystä kehityshankkeen johtamisesta, työhyvinvoinnin johtamisesta sekä projektijohtamisesta innovointia edellyttävässä muotoiluprojektissa. Muotoiluprojektin aikana kehittyneitä taitoja voi hyödyntää monipuolisesti innovatiivisessa liiketoiminnan kehittämisessä, projektijohtamisessa ja palvelumuotoilussa.

Lisätietoja opinnäytetyöstä ja sen tuloksista löytyy täältä: linkki julkaisuun

• 

Muotoilun YAMK opinnäytetyössään Sini Tiainen kehitti palvelumuotoilun keinoin ja työntekijälähtöisesti asiakaspalautteen hyödyntämistä. Työ on rajattu viheralueiden kunnossapidon asiakaspalautteen tarkasteluun. Tarkastelun ulkopuolelle jäi katualueisiin kohdistuva asiakaspalaute. Työssä oli tavoitteena tunnistaa keskeisimmät kehittämistarpeet asiakaspalautteen hyödyntämisessä, tarkastella miten tunnistetut kehittämistarpeet ovat linjassa kaupunkistrategian kanssa ja ehdottaa työntekijälähtöisiä toimintatapoja asiakaspalautteen hyödyntämisen vahvistamiseksi. Työn tilaajana toimi Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala.

Opinnäytetyön tietoperusta rakentui muotoiluajattelusta, palvelumuotoilun prosessista, kaupunkimuotoilusta ja asiakaskokemuksesta. Kehittämistoiminnan tuloksena syntyi asiakaspalautteen hyödyntämisen palvelukuvauksen tavoitetila. Palvelukuvaus kertoo, mitä palautteen käsittelyn ydinvaiheissa tulee huomioida, jotta asiakaspalautetta voidaan hyödyntää entistä paremmin. Kehittämistyössä kuvatut toimenpide-ehdotukset ovat helposti vietävissä toimenpiteiksi ja yhteisiksi toimintatavoiksi. Tämä vaatii organisaatiolta yhteistä tahtotilaa ja yhteistä kehittämistä, jotta toimenpiteisiin sitoudutaan ja ne sovitaan yhteisesti.

Opinnäytetyön kautta muotoilu ja muotoilun menetelmät juurtuivat ammatilliseen työkalupakkiini. Muotoiluajattelu toimii sateenvarjona aiemmille tutkinnoilleni. Muotoiluajattelu vahvistaa ammatillista osaamistani tuoden kohderyhmän tarpeet keskiöön, nostaen rohkeammin vaikeita ja monimutkaisia asioita yhteiseen käsittelyyn. Työn edetessä opin, että muotoiluajattelun avulla voidaan tuoda yhteen asioita tavalla, joka tarjoaa keinoja ratkaista monitasoisia ja pirstaleisia asioita. Olen saanut varmuutta luottaa omiin havaintoihini muotoilijana. Opinnäytetyöni jälkeen minulla on hyvät edellytykset hyödyntää muotoiluajattelua tulevissa työtehtävissäni.

Opinnäytetyö

• 

Kuva: Eero Saarikoski

Uuden oppiminen, tuntemattomien horisonttien kartoittaminen ja aidosti osallistava kehittäminen ovat tulevaisuuden taitoja, alasta riippumatta. Eero Saarikosken YAMK-opinnäytetyössä muotoiltiin oppimisen palvelukonsepti Vision Factorylle, joka on yhteiskehittämisen ja muotoiluajattelun palvelutoimisto.

Muotoiluprojektissa tutkittiin työssäkäyvien oppimista: millaisia toiveita ja tarpeita heillä on työhön liittyvää koulutusta koskien. Tätä ymmärrystä kerättiin kyselyin ja syväluotaavin haastatteluin, ja muotoiltiin käytännön ideoiksi työpajoissa palvelun kohderyhmien kanssa. Käyttäjätutkimuksen oivalluksia yhdistettiin aiempaan tutkimustietoon oppimisesta ja
oppimispsykologiasta. Projektin tuloksena muotoiltiin oppijoiden tarpeisiin vastaava Co-Creator Academy -oppimispalvelun palvelukonsepti.

Co-Creator Academyn tavoitteena on tarjota motivoivaa koulutusta, joka tuottaa kestäviä oppimistuloksia. Kun opiskellaan työtä varten, opintojen soveltaminen käytäntöön on suunniteltava osaksi koulutusta alusta asti. Koulutuksen tavoitteena on opittujen asioiden jalkautuminen työhön ja leviäminen laajemmin osaksi organisaation toimintaa. Tämän mahdollistamiseksi on laadittu toimintamalli, jossa kouluttaja, oppijat ja organisaatio luovat
onnistumisen edellytykset yhdessä.

Työelämän toimeksiantona tehty opinnäyte opetti monenlaista työelämää ajatellen:

Kehitysprosessien hallinta: kyky kehittää uutta vaatii usein sitä, että pystyy pitämään mielessään yhtä aikaa sekä lopullisen maalin että suunnittelemaan seuraavia askeleita. Tämä kyky katsoa asioita laajasta perspektiivistä, mutta samalla kuitenkin huolehtia pienistäkin yksityiskohdista (jäämättä niihin kuitenkaan jumiin) on yksi muotoilun suuria vahvuuksia.

Muotoilun vahvuuksiin kuuluvat myös asiakaskeskeiset toimintatavat ja osallistava suunnitteluprosessi. Muotoilu lähtee käyttäjän tai asiakkaan ymmärtämisestä. Prosessin aikana huolehditaan siitä, että kehitettävää tuotetta tai palvelua testataan oikeilla asiakkailla. Kun kehitysprojektista vihdoin syntyy jotain valmista, matkan varrella on varmistettu että ratkaisu on käyttäjilleen kiinnostava ja haluttava, tekijälleen toteutuskelpoinen sekä liiketoiminnallisesti järkevä.

Muotoilijana saa usein laittaa itsensä likoon. Projektia vetävällä muotoilijalla on kaikki langat käsissään. Hänen pitää pystyä kiteyttämään oivallukset selkeästi ja kommunikoimaan niistä niin firman sisällä kuin ulkoisesti asiakkaille. Hän pitää huolta, että kaikki ymmärtävät missä mennään, miksi näitä asioita kannattaa tehdä ja siihen päälle vielä puhaltaa innostuksen kipinää projektiin.

Opinnäytetyö

Eero Saarikoski
30.4.2024

• 

Visualisointi: Sonja Lepistö

Metropolian muotoilun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä Sonja Lepistö tutkii muotoilun roolia tuotteen ja toiminnan kehityksessä, yhteiskehittämistä ja ketteryyttä. Tavoitteena oli luoda uusia toimintatapoja asuntotuotteen ja asumiskokemuksen kehittämiseksi muotoilun prosesseja ja menetelmiä hyödyntäen. Työ tehtiin toimeksiantona Skanska Kotien asuntotuotekehitys-tiimille, joka halusi rikastuttaa toimintatapojaan muotoiluajattelulla ja -keinoilla, joka edistäisi systeemistä lähestymistapaa ja yhteistyötä tärkeänä osana tuotekehitystä.

Opinnäytetyön tutkimusvaiheen tuloksista selviää, että tiimillä oli tarve vakioidulle yhteiselle strukturoidulle prosessille, joka tukee käyttäjää projektin läpiviennissä. Samalla toimintatavan tulee tukea sitä, että läpi prosessin huomioidaan käyttäjälähtöisyys, tekninen toteutettavuus ja liiketoimintalähtöisyys. Ketteryyden on oltava tietoinen valinta ja osa prosessia, joka mahdollistaa iteratiivisen ja oppivan kehittämisen. Myös yhteiskehittämisen on oltava tietoinen ja tavoitteellinen, kiinteä osa prosessia. Yhteistyön on oltava vaikuttavaa, häivyttää eri sidosryhmien välisiä rajoja ja löydöksien on aidosti vaikutettava lopputulokseen jos ratkaisujen halutaan pohjautuvan aitoon ymmärrykseen.

Tämän työn tuloksena syntyi tuotekehitykselle prosessi ja menetelmävalikoima, joka pohjautuu palvelumuotoiluprosessiin sekä muotoilu- ja design sprint -menetelmiin. Prosessi on toistettava, järjestelmällinen ja skaalattava tapa vetää tuotekehitysprojekteja etenkin niiden varhaisessa vaiheessa, jossa keskitytään oikean ongelman tunnistamiseen, ratkaisuvaihtoehtojen ideointiin ja prototyyppien rakentamiseen. Yhteinen prosessi tasa-arvoistaa ja madaltaa kynnystä muotoilutyökalujen käyttöön organisaatiossa, jossa ne eivät vielä ole vakiintuneita toimintatapoja.

Tekijälleen työ syvensi tietoisuutta muotoilun teoriasta ja keinovalikoimasta, sekä millainen rooli muotoilulla voi tulevaisuudessa olla. Alunperin sisustusarkkitehdiksi Metropoliasta valmistunut tekijä on vuosien varrella kallistunut entistä enemmän myös palvelumuotoilun puolelle, ja opinnäytetyö mahdollisti luontevasti tuon osaamisen laajentamisen kokeilun käytännössä. Jatkossa hänellä on käytössään entistä monipuolisempi testattu valikoima muotoilumenetelmiä eri tilanteisiin ja erilaisten ongelmien ratkaisuun. Painotus uudessa sovellettavassa osaamisessa on erityisesti yhteiskehittämisen ja -suunnittelun strategisessa hyödyntämisessä. Työ opetti myös, miten suunnitella tuotekehitystä ja suunnittelua tukeva prosessi, joka vastaa organisaation tarpeisiin ja ottaa samalla huomioon sen toimintaympäristön rajoitteet ja mahdollisuudet.

Opinnäytetyö

Lisätietoja:

Sonja Lepistö

Muotoilija, sisustusarkkitehti SIO

https://www.linkedin.com/in/sonja-maria/

• 

Kuva: Alice Mattila 2023

Alice Mattilan Elämyksellinen matkailuhanke Mathildedaliin YAMK opinnäytetyö käsittelee idylliseen Salon Mathildedalin kylään Matildan Tammipuisto nimiselle tontille sijoittuvan spa-hotelli -hankkeen palvelukonseptia. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli luoda elämyksellinen ja vetovoimainen palvelukokonaisuus, joka tukee ja vahvistaa historiallisen ruukkikylän identiteettiä, arvoja, sekä yritystoimintaa. Palvelukonseptin tavoitteena oli luoda tarinnallinen kuvaus spahotellin palveluiden luonteesta ja tärkeimmistä ominaisuuksista. Työ toimii lähtökohtana toimintojen ja palveluiden jatkokehittämiselle, sekä hankekehittäjätahojen kanssa käydyille keskusteluille.

Samanaikaisesti laatimani konseptityön rinnalla työnantajani MUUAN Oy laati hankkeesta arkkitehtonisen viitesuunnitelman, joka konkretisoi tontinkäytöllisiä ja arkkitehtonisia ratkaisuja, kuten hankkeen sijoittumista tontille, toimintojen laajuustarkasteluita, sekä luonnostasoisia arkkitehtisuunnitelmia rakennusmassoista. Palvelukonseptin ja viitesuunnitelman yhtäaikainen kehittäminen mahdollisti sen, että hankkeen tilat ja palvelut muodostavat saumattoman yhtenäisen ja toisiaan tukevan kokonaisuuden.

Opinnäytetyössä hyödyntämäni tutkimusmenetelmät pohjautuvat käyttäjälähtöiseen suunnitteluun ja muotoiluajatteluun. Perehdyin työssäni laaja-alaisesti esimerkiksi palvelumuotoilun tuomiin hyötyihin matkailupalveluiden kehittämisessä, matkailualan yleisiin tulevaisuuden näkymiin, Mathildedalin kylän matkailulliseen nykytilaan ja kehittämispotentiaaliin, hankkeen mahdollisiin kilpailijoihin, sekä mielenkiintoisiin matkailukonsepteihin Suomessa ja maailmalla. Osallistin työssäni kylän paikallisia toimijoita ja matkailualan asiantuntijoita haastatteluiden muodossa, sekä laadin kyselyn hankkeen potentiaalisille asiakkaille heidän tulevaisuutensa matkailutarpeita
kartoittaakseni.

Arkkitehtisuunnittelulle on tyypillistä jakaa konsepti- ja tilasuunnittelu tyypillisesti toisiaan seuraaviksi vaiheiksi. Tämä aiheuttaa usein tietokatkoksia ja useaan kertaan tehtävää suunnittelua, kun näitä kahta vaihetta yhteensovitetaan jälkikäteen. Työni ehdoton valtti, jota tulen varmasti hyödyntämään myös tulevissa hankkeissa, on konsepti- ja tilasuunnittelun laatiminen yhtäaikaisesti käsikädessä. Osallistamiseen ja tutkimukseen pohjautuva palveluiden ja konseptin suunnittelu luo arkkitehtisuunnittelulle uskottavan pohjan, johon tilasuunnitelmat ja koko hanke voivat
nojata. Arkkitehtisuunnitelmat puolestaan herättävät palveluiden konseptisuunnitelman visuaalisesti eloon ja konkretisoi konseptisuunnitelmia. Eri sidosryhmien osallistaminen heti hankkeen alusta lähtien luo hankkeelle sellaista
tietoon pohjautuvaa arvoa, jota ei muuten voida saavuttaa.

• 

Asemien käyttäjälähtöinen suunnittelu nosti esiin sen, että pienillä asioilla on merkitystä

Muotoilun YAMK opinnäytetyössään Minna Raatikka tutki, miten juna-asemia voidaan kehittää käyttäjien näkökulmasta palvelumuotoilun keinoin. Työ toteutettiin Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimialalle ja yhteistyössä kaupungin liikenneasiantuntijoiden kanssa. Tarkastelun kohteena olivat Tikkurilan, Korson ja Martinlaakson asemat. Työn lopputulokseksi saatiin, että asemien olosuhteita voidaan kehittää peruskorjaus- ja kunnossapitotoimien lisäksi pienillä toimilla, kunhan niillä on merkitystä käyttäjille. Samoin esiin nousi havainto, että kaupungin toimintatapoja tulisi kehittää, jotta käyttäjälähtöisten toimien toteuttaminen helpottuisi.

Työn tulokset vahvistivat omaa näkemystä siitä, että liikenteen asiantuntijana on erittäin tärkeää tuntea sekä käyttäjät että toimintaympäristö, jotta osataan ja kyetään tekemään oikeita ratkaisuja oikeisiin kohtiin. Palvelumuotoilun avulla näihin teemoihin pääsi tehokkaasti ja oivaltavasti käsiksi. Työn aikana omaan työkalupakkiin kertyi monia oppeja. Selkeimpänä nostona on tiedon visuaalisuuden merkitys ja sen tuoma apu kommunikointiin niin asiantuntijoiden kuin kansalaisten keskuudessa. Yllättävin oppi oli, se että ymmärsin, mitä iteratiivisella muotoiluprosessilla tarkoitetaan ja miksi iteratiivinen ote on hyödyllistä. Työn aikana tutkimuskohde laajentui käyttäjistä toimijoihin, koska työn aikana uskallettiin irrottautua alussa määritetyistä kysymyksistä työn aikana esiin nousseisiin kysymyksiin. Tämä mahdollisti sen, että asioita päästiin ratkaisemaan pintaraapaisua pidemmälle. Pyrin säilyttämään iteratiivisen otteen ja ajattelutavan jatkossakin, vaikka suunnitteluhankkeissa on tiukat aikarajat ja resurssit, jotka usein ovat ennakkoon määritetyt.

Timanttisin oivallus oli asioiden tarkasteleminen käyttäjälähtöisesti. Toki yhdessä tekeminen ja eri sidosryhmien osallistaminen on ollut aina läsnä suunnittelutyössäni, mutta työn kautta sain vahvistuksen siitä, että liikennettä suunnitellaan ihmisille, jolloin heidän liikkumisongelmien on oltava suunnittelun keskiössä. Käyttäjien ja toimijoiden tarpeiden ymmärtäminen tuo suunnitteluun lisäarvoa, helpottaa ratkaisuiden löytämistä monimutkaisiin haasteisiin ja pilkkoo isot suunnittelukokonaisuudet ihmisen mittakaavaan. Itse ajattelen, että kun suunnittelun tai toteuttamisen resursseista tai ajasta on puute, pitäisi suunnittelun tarkoitusta pystyä kirkastaa ja vastamaan kysymykseen, miksi me teemme tätä. Usein lopputuloksena päädytään yhteiseen ja samaan vastaukseen – meille käyttäjille.

Opinnäytetyö. Asemien käyttäjälähtöinen suunnittelu – Palvelumuotoilun hyödyntäminen Vantaan juna-asemien kehittämisessä. Minna Raatikka 2023.

Linkki