Päivä: 9.6.2022

Konkreettisia ratkaisuideoita työntekijäpolun kehittämiseen

Metropolian YAMK-tutkinnon opinnäytetyönä toteutettiin käyttäjälähtöinen palvelumuotoiluprojekti, jossa kartoitettiin matkaa työnhakijasta työntekijäksi Helsingin telakalla. Työn teoreettisena lähtökohtana oli tutustua kokemusmuotoiluun ja työntekijäkokemukseen. Tavoitteena oli löytää elementtejä, joilla voidaan vaikuttaa positiivisen työntekijäkokemuksen syntyyn ja kehittää perehdytysprosessia. Projekti toteutettiin kevään 2022 aikana yrityksessä Helsinki Shipyard Oy, ja työn toteutti Metropolian opiskelija & telakan sisustussuunnittelija Saara Suvela.

Projektissa hyödynnettiin perinteisimpiä palvelumuotoiluun liitettyjä työkaluja, kuten asiakaspolkukartoitus, service blueprint ja affinity diagram. Työkaluja räätälöitiin projektin tarpeisiin. Jo projektiin lähdettäessä pidettiin haasteena laivanrakennusprosessin opettamista varsinkin alan ulkopuolelta tuleville uusille työntekijöille. Asiakaspolkukartoituksen avulla saatiin telakan henkilöstöltä nykytilanteesta aitoa, käyttäjälähtöistä palautetta, joka analysoitiin ja visualisoitiin työkalujen avulla. Palvelumuotoilun metodien ja työkalujen avulla saatiin luotua perehdytyksen kehittämiseen konkreettisia ideakonsepteja, jotka vastasivat tutkimuksessa esille tuotuihin haasteisiin. Projektin aikana löytyneet ideat perehdytyksen parantamiseksi esitettiin työn lopputuloksena. 

Työssä hyödynnettiin perinteisen palvelumuotoiluprosessin ideologiaa, jossa haasteeseen lähdettiin tutustumaan käyttäjälähtöisesti kartoittamalla nykytilaa ja tavoittelematta liikaa etukäteen määriteltyä lopputulosta. Työ toimii esimerkkinä siitä, miten prosessin suunta määräytyi vaihe vaiheelta löydetyn ja analysoidun tiedon perusteella. Opinnäytetyö osoittaa, kuinka palvelumuotoilun metodeja voidaan hyödyntää myös sellaisten prosessien suunnitteluun, jotka eivät ensivaikutelmalta täytä perinteisesti palveluksi kutsutun toimintaketjun määritelmiä. Yleisiä käytössäolevia palvelumuotoilun työkaluja voidaan muokata ja personoida tukemaan omaa projektia ja tutkimusta.

Työn kautta saadaan esiteltyä palvelumuotoilun hyödyt Helsinki Shipyard Oy:lle, ja kuinka palvelumuotoilua on mahdollista hyödyntää monien erilaisten prosessien kehittämisessä telakalla ja laivanrakennuksessa läpi organisaation. Palvelumuotoilussa tavoitteena ei tarvitse olla uuden luominen, vaan se sopii mainiosti myös olemassaolevan kehittämiseen. Erilaiset työkalut auttavat prosessien ja tulosten visualisoinnissa, mikä auttaa havainnollistamaan abstrakteja kokonaisuuksia. Uudet ideat voidaan esitellä ja perustella käyttäjälähtöisen tutkimustyön tuloksilla.

Lisätietoja:

Saara Suvela, sisustussuunnittelija, Helsinki Shipyard Oy.

Opinnäytetyö

Palkanlaskenta – työläs ja monimutkainen pakollinen paha vai arvoa tuottava palvelu?

”Palkka juoksee, minä en” – pahamainen suomalainen sanonta, joka viittaa siihen, että sanoja ei ole valmis juuri työskentelemään palkkansa eteen. Vaikka palvelut digitalisoituvat globaalin pandemian vauhdittamana ennätystahtia, ovat työläät palkanlaskennan prosessit edelleen arkipäivää monissa yrityksissä. Esimerkkejä näistä työläistä ja vanhanaikaisista käytännöistä ovat muun muassa paperiset vuoro- ja tuntilistat, fyysisesti töihin kiikutettavat sairastodistukset ja lukijalleen epäselvät palkkalaskelmat. Palkkansa eteen on toki suotavaa tehdä töitä, mutta entä jos palkanlaskennan tähden ei tulevaisuudessa tarvitsisi enää juosta?

Tähän paneudutaan Sanna Napolan YAMK opinnäytetyössä. Opinnäytetyössä tutkitaan, miten palkanlaskennan palveluita voidaan kehittää käyttäjäystävällisempään suuntaan ja helpottaa kaikkien palkanlaskentaan osallistuvien toimijoiden vastuita palkanlaskennan järjestelmän avulla. Työn toimeksiantaja on Visma Solutions Oy, joka on SaaS-palveluita tarjoava suomalainen yritys. Visma Solutions Oy:n tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa taloushallinnon ja palkanlaskennan ohjelmistoja.

Haasteeseen paneuduttiin palvelumuotoilun keinoin hyödyntäen muun muassa teemahaastatteluja, prototyyppejä sekä erilaisia ideointimenetelmiä. Lopputuloksena syntyi palkanlaskennan palveluiden konsepti, joka koostuu suunnitteluohjureista ja ohjureita konkretisoivista konseptin rakennuspalikoista, jotka yhdessä kiteyttävät asiakkaiden toiveet ja tarpeet tulevaisuuden ratkaisulle sekä sen, miten näihin tarpeisiin voidaan järjestelmän avulla vastata. Lisäksi tulevaisuuden roolikuvauksien avulla selkeytettiin tulevaisuuden vastuiden jakoa ja eri toimijoiden roolien muutoksia ja palvelupolun avulla visualisoitiin eri toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä järjestelmän ja automaation roolia tulevaisuuden ratkaisuissa.

Opinnäytetyön tekeminen oli monella tapaa opettavainen kokemus ja tarjosi poikkeuksellisen mahdollisuuden pohtia ja reflektoida toteutettua projektia perinpohjaisesti jälkikäteen. Tämän kokemuksen myötä työkalupakkiin kertyi niin uusia muotoilun menetelmiä ja työkaluja kuin myös uutta näkemystä, siitä miten näitä työkaluja hyödynnetään niin, että parhaiten tuetaan muotoilun kohteena olevan ongelman ratkaisua. Lisäksi työssä paneuduttiin asiakaskeskeiseen organisaatioteoriaan ja asiakaskeskeisyyden maturiteetin kasvattamiseen muotoiluprojektin ohessa. Tämän myötä opin uuden koko organisaation toimintaa tarkastelevan laajemman näkökulman asiakaskeskeisyyteen. Tämä laajempi näkökulma on omiaan tukemaan muotoilun ja asiakaslähtöisyyden merkityksen jakamista ja kommunikointia ja sen myötä voin tulevaisuudessa entistä paremmin argumentoida muotoilun ja asiakaslähtöisen kehittämisen puolesta sekä tukea organisaatioita muutoksessa kohti asiakaslähtöisempää kulttuuria ja toimintatapoja.

Lisätietoja:

Sanna Napola, Business Designer

sanna.napola@reaktor.com

• 

Lue opinnäytetyö