Yliopistolähtöisen tutkimuksen ratkaiseva rooli Suomen innovaatiokentän rakenteessa on laajalti tunnistettu ja tutkimuksen kaupallistamisen avulla yliopistot kykenevät laajentamaan tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta myös akatemian ulkopuolelle yhteiskuntaa ja kansantaloutta hyödyntävinä tuotteina ja palveluina. Yliopistomaailmassa tarve etsiä tieteestä kaupallista hyötyä on kuitenkin melko uusi ilmiö, lakisääteisen velvoitteen astuttua voimaan vuonna 2004. Viimeisen 20 vuoden aikana yliopistot ovat panostaneet erityisesti uuden yliopistolähtöisen yritystoiminnan (spinout) tukemiseen perinteisemmän immateriaalioikeuksien vapautus- ja teknologiasiirtotoiminnan lisäksi.
Tiedeinnovaation matka tutkimusideasta markkinavalmiiksi tuotteeksi ei ole kuitenkaan suoraviivaista, sillä laboratorioympäristössä toimivaksi todettu idea ei takaa sen toimivuutta todellisessa markkinaympäristössä. Tällöin vaaditaan rutkasti soveltavaa ja käytännönläheistä tutkimus- ja kehitystyötä, jolla voidaan varmistaa teknologiainnovaation markkinasopivuus (Product Market Fit).
Vaikka asiakaslähtöisyyden ja yhteiskehittämisen tärkeys tutkimusidean kaupallistamisen ajureina on laajalti tunnustettu, kaupallistamistutkimuksessa yleisesti käytetyt työkalut ja metodit rakentuvat vahvasti markkinatutkimukseen. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, kuinka tutkijoiden lähtökohtaisesti kielteinen suhtautuminen tutkimuskaupallistamiseen, projektitiimin rajallinen kaupallinen osaaminen ja tietotaito, sekä ratkaisu- ja asiakaskeskeisyyden puute voivat heikentää kaupallistamistavoitteissa onnistumista.
Muotoilun YAMK-opinnäytetyössään Eeva-Lotta El Hosri ”Finding Research Commercial Identity With Service Design–A Case Study: Service Design as a Tool In University Research Commercialisation” tutkii palvelumuotoilun vaikutuksia yliopistollisen tutkimuksen kaupallistamisessa 18 kuukauden mittaisessa kaupallistamisprojektissa. Tutkimustulokset olivat hyvin kannustavia osoittaen, kuinka palvelumuotoilun menetelmät kehittivät projektitiimin kaupallista kyvykkyyttä muokkaamalla projektissa käytettyä kehityskieltä sekä ajattelutapaa käyttäjä- ja markkinalähtöisemmäksi, tukivat tiimin yhteistyötä ja kommunikaatiota visuaalisuuden ja iteratiivisen oppimisen kautta, sekä tarjosivat ketterän ja käytännönläheisen tavan rakenteellistaa tutkimusprojektin tuloksia ja sen kokonaisvaltaista edistymistä.
Tutkimukseni tarkoituksena oli tehdä palvelumuotoilumetodien hyödyt näkyväksi myös akateemisessa ympäristössä, sekä tarjota käytännön ohjeistusta yliopistoille ja tutkimustiimeille, miten ja miksi palvelumuotoilu tulisi sisällyttää osaksi kaupallistamisprojektin soveltavaa tutkimusta, esittäen mm. seuraavat suositukset:
Recommendation 1: The service design should be applied as a strategic, unified methodology throughout the commercialisation project, not as disconnected individual tools.
Recommendation 2: A successful application of service design requires sturdy initiative and leadership from an integral member of the project team invested in the method.
Recommendation 3: The purpose and value of the service design methods applied should be clear to secure team buy-in. They should serve both the development progress and the team dynamics equally.
Recommendation 4: Teams should aim to give shape to their technologies through co-creative productisation efforts with actual market users.
Kuva: Kaupallistamisen muuri, Eeva-Lotta El Hosri (Mukaelma: Opetusministeriö (2009) kuva 11, 38).
Lisätietoja: Eeva-Lotta El Hosri, eevalottaelhosri.com
