Kati Fribergin YAMK-opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää käyttäjätietoon perustuva konseptiluonnos Helsingin Malminkartanoon rakennettavalle uudelle kirjastolle. Työn taustalla oli kirjastojen rooli lasten ja nuorten lukutaidon, sosiaalisen hyvinvoinnin ja kaupunkilaisten osallisuuden edistäjänä, ja niiden potentiaali segregaation vähentäjinä sekä hyvinvointierojen kaventajina. Kehittämistyö toteutettiin palvelumuotoilun ja toimintatutkimuksen viitekehyksessä, painottuen osallistavaan suunnitteluun, yhteiskehittämiseen ja Design for All -periaatteisiin.
Käyttäjätietoa kerättiin syksyllä 2024 hyödyntäen ryväsotantaa ja kaupunkilaisten luonnollista kohtaamista arkiympäristössä. Haastattelut sijoitettiin kirjastoon, sen lähialueelle ja yhteisöllisiin tapahtumiin. Lasten, lapsiperheiden, nuorten ja erityisryhmien näkemyksiä kerättiin kolmessa vaiheessa. Menetelminä käytettiin avoimia haastatteluja, havainnointia, äänestämistä, työpajoja ja toiminnallisia osallistamisen keinoja. Erityisryhmien ammattilaisilta kerätty tieto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Pelkistettyjen ilmaisujen ryhmittelyssä hyödynnettiin affiniteettikaaviota, mikä tuki tulkintaa käyttäjien tarpeista ja kokemuksista.
Kehittämistyötä ohjasivat praktinen ja emansipatorinen tiedonintressi. Praktinen tiedonintressi ilmeni kirjaston tarkastelussa fyysisenä, sosiaalisena ja kulttuurisena tilana, jonka merkitys ulottuu arjen sivistyskokemuksista yhteisöllisyyden rakentumiseen. Emansipatorinen tiedonintressi toteutui osallistumisen esteiden purkamisessa, erityisesti niiden ryhmien osalta, joiden ääni jää palvelujen kehittämisessä usein kuulumatta. Prosessi vahvisti osallisuutta ja toimijuutta: osallistujat eivät toimineet tutkimuskohteina, vaan aktiivisina kehittäjinä. Keskeisiä teemoja olivat arjen digitaitojen tukeminen, saavutettavuus, selkokielinen viestintä ja aistiystävälliset tilaratkaisut. Eettisyys huomioitiin kaikissa vaiheissa; osallistuminen oli vapaaehtoista, anonymiteetti turvattiin, ja lasten osallistuminen toteutettiin sensitiivisesti erityisiä toiminnallisia menetelmiä käyttäen.
Käyttäjätiedon pohjalta syntyi viiteen kategoriaan jäsentyvä konseptiluonnos:
- Löydä lukemisen riemu – monikielinen kirjallisuus, osallistavat lukutapahtumat ja sosiaaliset lukukokemukset.
- Luova taukopaikka – monitaiteiset työpajat, nuorille suunnatut VR- ja pelimahdollisuudet sekä moniaistinen tilasuunnittelu.
- Kutsuvat ulkotilat – viihtyisät ympäristöt luonnon materiaalein, vesielementti leikkiin ja vuorovaikutukseen kutsuvana keskipisteenä.
- Monipuolinen kaupunkitila – muuntojoustavat tilat, skaalautuva tapahtumatoiminta ja kulttuurien välinen vuorovaikutus.
- Rauhaa ja harmoniaa – aistiystävälliset, hiljaiset ja säädeltävät tilat, tukien opiskelua, etätyötä ja neuropsykiatristen käyttäjien tarpeita.
Opinnäytetyön tulokset hyödynnettiin osana Helsingin kaupungin Malminkartanon sydän -hanketta, ja muotoilutoimisto Pentagon Design integroi käyttäjätiedosta nousseet teemat palvelukonseptointiin ja tilakuvituksiin. Prosessi osoittaa, että osallistava palvelumuotoilu voi lisätä vuorovaikutusta ihmisten ja paikan välillä, vahvistaa yhdenvertaisuutta ja kulttuurista osallisuutta sekä tuottaa käytännönläheisiä ratkaisuja julkisten palvelujen ja kaupunkitilojen kehittämiseen.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kirjastot ovat enemmän kuin fyysisiä tiloja: ne ovat mahdollisuuksia. Malminkartanon uuden kirjaston konseptiluonnos heijastaa käyttäjälähtöistä kehittämistä, osallisuutta ja yhteiskehittämisen potentiaalia, tarjoten kaupunkilaisille monipuolisia, saavutettavia ja yhteisöllisiä tiloja.
Kati Friberg
