Merja Kosonen 
Olemme jälleen osa Pohjoismaiden suurinta muotoilufestivaalia Helsinki Design Weekiä, joka järjestetään 1. – 11.9.2022.
Näyttely 2022 (avoinna 5. – 9.9.) avaa näkymän Metropolia Ammattikorkeakoulun muotoilun ja luovien alojen toimintaan.
Arabian kampuksen näyttelyaulassa esitellään muotoilun harjoitustöitä, uudenlaisia oppimisympäristöjä sekä Ready2022 instanäyttely esittelee vastavalmistuneiden muotoilijoiden tilasuunnitelmia sekä tuote- ja palvelukonsepteja.
Tervetuloa virtuaaliseen Ready2022 -opinnäytetyönäyttelyyn @metropolia_muotoilu Instagram-tilillä.
Ensimmäisenä näyttelyssä julkaistiin Emilie Nissisen opinnäytetyö Tulevaisuuden työmaatilat 6. kesäkuuta 2022. Seuraavana esiteltiin Jani Virtasen työ Korjaussuunnitelma 1960-luvun omakotitaloon.
Karoliina Moldonadon opinnäytetyö Konfliktin tai katastrofin jälkeinen hätämajoitus julkaistiin 10.6.2022. Ja seuraavaksi virtuaalinäyttelyssä esiteltiin Hanna Seppäsen työ Kesämökin peruskorjaus – kohteena 1970-luvun kesänviettopaikka.
Näyttelyn ensimmäisessä osassa esiteltiin toukokuussa valmistuneiden opiskelijoiden töitä.
Näyttely jatkuu Helsinki Design Weekin aikaan 1. – 11.9.2022, jolloin esitellään kesäkuussa ja syksyllä valmistuneita opinnäytetöitä.
Visualisointi: Henrietta Okoth
metropolia_muotoilu
Opinnäytetyöt Theseus tietokannassa:
Margot De Caster. Invitation
The starting point for this workshop, 06.06. – 10.06.22, is the same as the one from which we, as designers, operate in practice every day. We use photography to observe existing situations, learn how to understand space and study it with more detail. The camera helps us to frame specific aspects of space and architecture from another point of view. In doing so, it supports us, designers, to observe our surroundings more closely and map them on another level than a plan or drawing does. In addition we also use photography as a tool for design research. Photography has the power to create narratives within the images that are taken. A series of pictures can tell a story about a certain building, about how people use space, and how they interact with it. We create different scenario’s depending on what we want to communicate to a group of people. By thinking on how we want people to perceive our images, we create the perspectives to facilitate the story we want to bring.
Within this workshop we will be interested in an architecture of the image. We will learn how to observe our everyday surroundings more closely. By walking and looking through the lens of our camera we will look with another perspective at our built environment. By observing, we become more aware. Like a flaneur1, strolling around the city and observing, reflecting and capture situations. Maybe you will find yourself being interested in how people create unintended interior spaces within the public space. Or how people will interact and experience space and how they might create temporary objects/structures to inhabit a space and make it their own.
Starting from a walk, we will as well focus in this workshop on terms like framing, composition, storytelling and narrative, etc. We will look at relevant photographers who all have a specific practice within the field and a particular way of capturing space. The pictures we will take are all documented observations but at the same time they are also a momentary state that is captured for eternity. It is the start of a story, a design process and at the same time it triggers the imagination.
A a walk – role of the flaneur
B storytelling/the narrative
C simultaneity and layering
D framing/composition
1 A flâneur is a stroller, a loiterer, someone who ambles without apparent purpose but is secretly attuned to the history of the streets he walks and the perceptions of people and objects he comes across- and is in covert search of adventure and new experiences. Flâneurs don’t have any potential goals in mind; they are not walking to get something or go somewhere. They seem to be doing nothing but in reality, they are looking; opening their eyes and ears to the scenes, people and objects around them. They wonder about the lives of those who pass them, creating narratives about the homes and buildings around them, people- watching, eavesdropping on conversations and observing street life in general. The aim is to learn and to discover.
Students: Ada Aaltonen, Coco Eräkangas, Mikaela Fogelberg, Iines Pettersson, Laura Pilvinen, Jutta Pääkkölä, Lotta Vanari, Livia Wager, Mia Watkins
Teaching and exhibition photos: Margot De Caster
Teollisen muotoilun kolmannen vuoden opiskelija Pekka Vottonen voitti ”Muotoile muuntamo!” -suunnittelukilpailun. Keravan Energia järjesti yhteistyössä Ornamon ry:n, Suomen Asuntomessujen sekä Keravan kaupungin kanssa muotoilun opiskelijoille suunnatun muotoilukilpailun, jossa etsittiin uudenlaista toteutusta Keravan Asuntomessualueelle tulevan puistomuuntamon ulkoasulle.
Pekka kertoo:”Idea sähkömuuntamon muotoilukilpailuun syntyi tutustumalla Keravan Jokilaakson asuntomessualueen rakennustapaohjeeseen ja keräämällä sieltä tietoa miltä alueen yleisilme tulisi näyttämään. Asuntomessualueella painotetaan puurakentamista, uusiutuvaa energiaa ja alueen viherkatot tulevat olemaan sen näkyvä elementti.
Halusin sisällyttää näitä ominaisuuksia sähkömuuntamon peittävän rakenteen suunnittelussa tuoden siihen lisäksi toiminnallisuutta lisääviä elementtejä. Lopputuloksena kaarevine yläreunoineen se välittää katsojalleen veistoksellisen vaikutelman.”
Kuvat: Pekka Vottonen
Arabian kampuksella oli eilen, 18.5.2022, upea Demopäivä -tapahtuma. Median, muotoilun ja konservoinnin opiskelijoiden monipuolista ja hienoa osaamista esiteltiin erilaisten projektien presentaatioissa ja Demopäivä -näyttelyssä.
Sisustusarkkitehtuurin valmistuva opiskelija Jenna Kejonen esitteli opinnäytetyönsä: Kulttuurikampuksen elävöittäminen
Tapahtuman yhteistyökumppaneina olivat Grafia ja Ornamo.
Lisätietoa https://demopaiva.metropolia.fi
Ornamon edustajan Emmi Putkosen puheenvuorossa käsiteltiin mm. opiskelijoiden harjoittelun palkkausta.
Demopäivän työryhmä: Samuli Homanen, Katri Myllylä, Merja Kosonen ja Yoali Galvan.
Demopäivän teknisestä toteutuksesta vastasivat esitys- ja teatteritekniikan opiskelijat Antti Huuskon ja Timo Hiekkasen ohjauksessa.
Kuvat: Jose Velasco
Teollisen muotoilun neljännen vuoden projekti toteutettiin yhteistyössä U6 työpajan kanssa. Projektin brief oli suunnitella tuotteita, jotka voi toteuttaa kierrätetyistä materiaaleista. Tuotteiden tulisi olla valistettavissa U6 työpajassa.
Jakkarassa käytetyt materiaalit: kierrätetty jalava ja poppanakangas.
HUVI, skaalautuvan jakkaran suunnittelijat ovat Linnea Seeskari, Veera Tolonen ja Eetu Mäkinen. Ohjaava opettaja Tuomo Äijälä.
HUVI jakkara, 2021. Linnea Seeskari, Veera Tolonen ja Eetu Mäkinen
Teollisen muotoilun neljännen vuoden opiskelijat suunnittelivat U6 työpajan jo valmistettavien tuotteiden tueksi uusia tuotteita, joista koostuu valmiita tuotepaketteja esim. ensisasuntoon muuttavalle tai opinnot aloittavalle. Palvelumuotoilun näkökulmasta projektia suunniteltiin niin, että tuotepaketteja on mahdollista tarjota henkilöille, joilla on talodellisesti vaikea elämäntilanne ja he voivat saada sosiaalitoimistosta maksusitoumuksen sijaan 4U-tuotepaketin.
Suunnittelijat: Karoliina Haimakka, Milva Mettälä, Milla Korpi, Henrietta Varhi. Ohjaava opettaja Tuomo Äijälä.
Teollisen muotoilun neljännen vuoden projektiopintojakson brief oli suunnitella tuotteita, jotka voi toteuttaa kierrätetyistä materiaaleista, joita U6 työpajaan tulee jatkuvasti. Yhteistyöyrityksenä projektissa oli Helsingin Kierrätyskeskuksen U6 työpaja. Suunniteltavien tuotteiden tulisi olla valmistettavissa U6 työpajassa.
U Shelf hyllyn materiaaleiksi valikoitui turvavyö, metalliputki ja kierrätetty puutavara.
Suunnittelijat: Sade Heino, Minea Juntura ja Madeleine Resman. Ohjaava opettaja Tuomo Äijälä.
U Shelf. Sade Heino, Minea Juntura, Madeleine Resman
Uramuutosta suunnittelee moni, mutta koetun riskin lisäksi uuden suunnan löytäminen ja varmistuminen valinnasta herättävät epävarmuutta. Kokeiluja hyödynnetään liike-elämässä kun halutaan oppia mahdollisimman nopeasti. Voiko opinnäytteen avulla kokeilla uutta uraa? Mitä tällainen kokeilu voisi tarkoittaa käytännössä? Ja miten hyvin opitut taidot ja tiedot ovat tulevaisuudessa hyödynnettävissä?
Metropolian ammattikorkeakoulusta juuri muotoilijaksi (YAMK) valmistunut Minna Hellström kertoo omasta kokemuksestaan:
”Tavoittelin opintojen avulla uutta suuntaa uralleni. Olin varma suunnasta, mutta mitä uramuutos voisi konkreettisesti tarkoittaa jo keski-ikään ehtineelle? Miten varmistaa oman osaamisen kertyminen? Miten paljon voisin hyödyntää oppimaani uudessa roolissa?”
Uuden uran kokeileminen on pitkään työelämässä mukana olleelle vaikeampi toteuttaa. Opinnäytetyön tekeminen uudelle yritykselle voi kuitenkin avata mahdollisuuden kokeilla uuden tyyppistä roolia ja näin sekä tarjota mahdollisuuden oppia uutta että hankkia kokemusta mitä uusi rooli käytännössä vaatisi. Huomioi prosessissa seuraava:
Valmistuttuaan Minna Hellström saavutti tavoitteensa uuden suunnan löytämisestä. Uusi suunta löytyi eri alalta, mutta saman tyyppisten ongelmien kanssa työskentelevän yrityksen parista. Uudessa työssään hän kertoo hyödyntävänsä opinnäytetyössä opittua seuraavasti:
”Opinnäytetyöni antoi minulle hyvät valmiudet sekä uudenlaisen strategisen ajattelun että palvelumuotoilun menetelmien hyödyntämisessä. Strategiatyössä kokeilevasta kehittämisestä on tullut uusi työkalu ja työssäni olen jo pystynyt tunnistamaan milloin kehittäminen voi tapahtua perinteisen suunnittelun ja milloin kokeilujen avulla. Samoin palvelumuotoilu ja alan palveluntarjoajien kanssa toimiminen ovat minulle tärkeitä työni tavoitteiden saavuttamisessa. Koen, että opinnäytetyö antoi minulle tarvittavan kokemuksen ja varmuuden hakeutua ja toimia tehokkaasti uudessa roolissa”
Kiinnostaako sinua kuulla lisää siitä, miten hyödyntää opinnäytetyöprosessia kokeiluna uranmuutokseen? Lisätietoja antaa: Minna Hellström minnahellstroem@gmail.com
