Teollisen muotoilun opiskelijat Lilja Nikkilä ja Birgitta Jalkanen sijoittuivat kolmanneksi Design Awardissa. Vaihto-opiskelijat Hanna Voßgätter genannt Robusch & Alicia Hammerich sijoittuivat kilapilussa toiseksi.
2 palkinto: “LYS” by Hanna Voßgätter genannt Robusch & Alicia Hammerich
3 palkinto: “Leni” by Lilja Nikkilä & Birgitta Jalkanen
Huld Design Award on kilpailu, jossa etsitään uusia käyttäjiin ja heidän tarpeisiinsa keskittyviä tuote- tai palveluideoita. Kilapilu on tarkoitettu muotoiluopiskelijoille, huomisen kyvyillemme.
Järjestämällä tämän kilpailun Huld haluaa tukea opiskelijoita ja edistää muotoilun arvoa. Molemmat ovat avainasemassa maailman muuttamisessa parempaan suuntaan. Tänä vuonna Design Awardin pääpaino on ihmisten arjen helopttamisessa. Kilapilu järjestettiin KONE:een kanssa.
Kuvassa: Hanna Voßgätter genannt Robusch & Alicia Hammerich ja Lilja Nikkilä & Birgitta Jalkanen
Teollisen muotoilun opiskelijat Janita Helenius ja Olga Autio menestyivät hienosti Innloluxin valaisinsuunnittelukilpailussa.
Janitan Kielo valaisinperhe sijoittui toiselle sijalle ja Olgan Lempi valaisin sijoittui kolmanneksi.
Kilpailun tehtävänä oli suunnitella teolliseen tuotantoon soveltuva valaisin Health tai Core kategoriaan.
Kilpailun voittajatöistä on tarkoituksena tuottaa prototyypit, jotka tulevat nähtäville Habitare huonekalu-, sisustus- ja designmessuille 2023. Tavoitteena on, että voittajaehdotukset otetaan osaksi Innoluxin tuotevalikoimaa.
YAMK opinnäytetyöprosessi lisäsi asiantuntijatyössäni oppimisympäristöjen suunnittelijana hyödynnettävää tietoa muun muassa oppimisen tavoista, aivojen toiminnasta ja tilakokemuksesta sekä täydensi empaattisen muotoilun työkalupakkia. Tutkin, voidaanko tilasuunnittelun avulla tukea oppijoiden keskittymistä, oppimista ja luovuutta monimuotoisissa oppimisympäristöissä. Hain rinnalla konsepti-ideoita täydentämään oppimisympäristöihin soveltuvaa tuotevalikoimaa.
Neurotiede tuo jatkuvasti uutta ajateltavaa myös tilojen suunnittelijoille. Eräs viimeisen parin vuosikymmenen ilahduttava aihe on kasvanut ymmärrys neuroplastisuudesta: aivomme ovat joka aamu herätessämme uudet! Oppia siis voi iän kaiken. Myös oppimisen tyylit vaihtelevat ja kehittyvät koko elämän ajan. Oppimistyyli on tapa, jolla oppija oppii tietoa mieluiten ja helpoimmin. Tyylit voidaan jakaa visuaaliseen, auditiiviseen, kinesteettiseen ja taktiiliseen, joista jokaisella jokin on vallitseva. Tiedon prosessointitapaa voi kuitenkin omasta oppimistyylistä riippumatta vaihdella. Optimaalisesti toimiva oppimisympäristö ohjaa tekemistä oikeanlaiseen rytmiin, jolloin mieli suuntautuu keskittymään, oppimaan ja luomaan, mielen pysyessä avoimena. Voidaan puhua flown/virtaavuuden tilasta. Flow-tila saavutetaan parhaiten voidessa itse vaikuttaa omaan olemiseen kulloistenkin tarpeiden mukaan. Vaikuttamisen mahdollisuus lisää psykologisen turvallisuuden tunnetta. Flow-tila on vastakkainen taistele tai pakene -tilan kanssa.
Koemme ympäristöjä kaikin aistein. Jokainen viidestä perusaistista vaikuttaa tilakokemukseen. Jotta tilakokemus on mahdollisimman vähän kuormittava – taistele tai pakene -tilaan ajava – tulee aistiergonomia huomioida tilojen yksityiskohtia suunnitellessa ja näin vaikuttaa virtaustilan syntyyn. Tilakokemusta voidaan ruokkia vaikkapa valaistuksella, ilmanlaadulla, lämpötilalla, hajuilla/tuoksuilla, ääniympäristöllä, kalustuksella, materiaalien tunnuilla, avaruudella ja katveisuudella. Oppimistyylien lisäksi herkkyytemme aistia ympäristössä tapahtuvia muutoksia vaihtelee yksilöittäin. Noin joka viides aikuisista kehoaistii ympäristöään herkemmin kuin muut. Herkkyys lisää kuormittumisen ja stressin kokemusta, jotka taas vievät mieltä poispäin virtaavuden tilasta. Monimuotoinen oppimisympäristö voidaan suunnitella tukemaan oppijaa hyödyntämään omia luontaisen oppimisen ja olemisen tapojaan. Tukea voidaan antaa luomalla erilaisia kohtaamisen ja vetäytymisen paikkoja, online ja offline tiloja. Monimuotoisuudella voidaan myös rikkoa näkymättömiä jännitteitä, joita suoriin pulpettiriveihin asetetut tilat vahvistavat. Monimuotoisuus tarjoaa mahdollisuuden vetäytyä suojaan tarvittaessa. Suojan tarjoaja voi olla yksittäinen tuote, kuten yksinkertainen, tarvittaessa esiin otettava seinäkeratkaisu. Tuote voi olla kuten opinnäytetyön tuotoksena syntynyt AistiTila, metsäinen huopamaja. Flow/virtaustilaa voidaan mahdollistaa tila- ja tuoteratkaisuilla.
Flow/virtaustila näyttää kulkevan käsi kädessä keskittymisen, oppimisen ja luovuuden kanssa. Hyödynnän tätä opinnäytetyöprosessin kasvattamaa ymmärrystä jatkossa työssäni. Lähestymistavan ja työkalut poimin empaattisen muotoilun keinoista. Pyrin hyppäämään tilojen käyttäjien sukkiin.
Teollisen muotoilun alumnin Sini Mäkisen suunnittelemat tuolit saatiin vihdoin kampukselle. Sini suunnitteli opinnäytetyönään kalusteita Arabian kampukselle.
Keväällä 2018 valmistuneessa opinnäytetyössä –chair family for Metropolia Arabia campus – Sini kertoo:
”Opinnäytetyönäni suunnittelin tuoliperhekonseptin Metropolian uudelle Arabian kampukselle. Toimeksiantajana toimi Metropolian ammattikorkeakoulu, ainakin jollain tasolla.
Tavoitteena oli suunnitella tuolit, jotka sopisivat Arabian kampuksen tilaan sen arkkitehtuurin puolesta mutta myös sen kautta mihin suuntaan halutaan ohjata tilassa tapahtuvaa toimintaa. Taustana työlle toimi jo aiemmin Kampuskaluste opintojaksolla suunniteltu tuolikonsepti. Tämän lisäksi suunnittelua ohjasi julkisen tilan vaatimukset kalusteille, ergonomia ja mitoitus, valmistustekniikka ja luovan kampuksen piirteet.
Työn tarkoitus oli mahdollisesti suunnitella, jotain mitä kampukselle voitaisiin oikeasti toteuttaa.”
Muotoilun YAMK opinnäytetyössään Emma Rinneheimo konseptoi työnantajalleen strategia- ja viestintätoimisto Myy Agencylle palvelumuotoilun keinoin tehokkaan ja toistettavan verkkosivustojen suunnitteluprosessin.
”Verkkosivustoprojektit ovat aina isoja kokonaisuuksia ja niissä korostuu erityisesti asiakas- ja käyttäjälähtöisen suunnittelun merkitys”, Rinneheimo avaa opinnäytetyönsä taustaa. ”Verkkosivustojen suunnitteluprosessin kehityksellä pyrin luomaan toimeksiantajalleni arvoa suunnittelemalla prosessin, jota voidaan kehittää. Valmis konsepti antaa eväät verkkosivustojen tuottamisen kannattavuuden lisäämiseen ja asiakastyytyväisyyden parantamiseen.” ”Opinnäytetyöprosessin avulla kehitin omia strategisen ja käyttäjälähtöisen suunnittelun taitojani, joita pystyn suoraan hyödyntämään luovassa työssäni. Ymmärrän nyt entistä paremmin asiakkaan sekä kohderyhmän tarpeiden selvittämisen merkityksen”, Rinneheimo kertaa. ”Näin minä suunnittelijana pystyn auttamaan yrityksiä kehittämään houkuttelevia tuotteita ja palveluita, jotka palvelevat loppukäyttäjää.”
”Tärkeä oivallus opinnäytetyöprosessin aikana oli, että jos palveluita kehitetään tehokkuus edellä, unohdetaan asiakas ulkopuolelle. Silloin jätetään huomiotta todelliset tarpeet, jotka palvelun tulisi ratkaista”, Rinneheimo toteaa. ”Jos oletuksemme loppukäyttäjän tarpeesta on väärä, ei se kiinnosta häntä, eikä siten tuota myöskään yritykselle tulosta. Sen sijaan, jos loppukäyttäjää kuunnellaan ja ymmärretään, voidaan muotoilla palvelu sen pohjalta. Tällöin mitä todennäköisimmin tuotetta tai palvelua halutaan käyttää uudelleen.”
Opinnäytetyöprosessista kartutetut taidot auttavat Rinneheimoa kehittämään ratkaisuja ihmiskeskeisellä tavalla ja kasvattamaan asiakkaan kohderyhmälleen tuottamaa arvoa: ”Minulla on hyppysissäni tieto ja taito tehdä työni avulla ihmisen elämästä helpompaa ja miellyttävämpää. Ratkaisu piilee menetelmissä ja työkaluissa”.
Emma Rinneheimo on helsinkiläinen luova suunnittelija. Hän rakastaa visuaalisen työn tuomia haasteita – käyttäjälähtöisen ajattelun yhdistämistä värien, sommittelun, varjojen ja valon hallintaan.
Muotoilun metodit kuten yhteiskehittäminen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa on oleellinen osa onnistunutta asiakastyötä. Kuva: Unsplash / Jason Goodman
Maailma muuttuu ja niin pitää muuttua asiantuntijoiden ja samalla koko yrityksen toiminnan. Asiakaskeskeisyydestä puhutaan paljon, mutta ratkaisuja tehdään edelleen paljon pohjautuen omiin henkilökohtaisiin mielipiteisiin tai olettamuksiin. Asiantuntijalähtöiset ratkaisut ovat harvemmin paras tie onnistuneeseen asiakastyöhön.
Olen aina peräänkuuluttanut sitä, että hyvä asiantuntija ei perustele töitään vetoamalla omiin henkilökohtaisiin mielipiteisiin vaan perustaa valintansa tutkittuihin asiakastarpeisiin. Olen huomannut, että näin ei useinkaan tapahdu ja projekti lähtee väärille raiteille ja virheitä korjaillaan valmiissa tuotoksessa. Kukaan ei ole tyytyväinen, varsinkaan asiakas, ja pidemmällä ajalla tällainen toiminta hidastaa koko yrityksen liiketoiminnan kasvua.
Muotoiluajattelu on kaikkien asia
Graafisena suunnittelija tulen käyttämään opittuja muotoilun metodeja asiantuntijatyössäni, mutta tätä tärkeämpänä pidän sitä, että saan juurrutettua muotoiluajattelun koko yrityksen toimintastrategiaan.
Aito asiakaskeskeisyys liiketoiminnassa tarkoittaa, että kaikki yrityksen prosessit arvioidaan uudelleen asiakkaan näkökulmasta, sanoo Liisa Holma Bonfiresta. Muotoilun ei tule olla yhden tai muutaman asiantuntijan vaalima asia joissakin yksittäisissä projekteissa, vaan koko yrityksen toimintamalli. Muotoilun jalkauttaminen yrityksen strategiaan on hidas ja työläs prosessi, mutta näen, että se on kaiken työn arvoinen. Tavoitteenani on kertoa ja opettaa muotoilulähtöinen lähestymistapa ensin johtoryhmälle ja heidän ymmärryksen ja tuen avulla koko organisaatiolle. Tällainen toimintamallin muutos vaatii investointeja ja pidemmän ajan strategian hallintaa. Tutkimuksen mukaan muutos kannattaa, sillä muotoilun hyödyntäminen suomalaisissa yrityksissä on parantanut erityisesti yrityksien kannattavuutta, nostanut tuotteista ja palveluista saatua hintaa sekä kasvattanut yrityksien markkinaosuutta.
Kirjoittaja: Kaisa Bergman | Lead Graphic Designer | Filmbutik |
Vuoden 2020 Habitare-suunnittelukilpailun teema oli ”Vettä ja leipää”. Osallistujien tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa kokonaisuus, joka sisältää päivittäisen leipämme nauttimiseen tarvittavat elementit. Kilpailun kaikki finalistityöt ovat nähtävillä Habitaressa Helsingin Messukeskuksessa 7.–11.9.2022.
Muotoilun, arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun opiskelijoille tarkoitetun Habitare-suunnittelukilpailun voittajaksi on valittu Kaisa Minkkinen työllään Origo. Kilpailun päätuomari ruotsalainen muotoilija ja arkkitehti Anna von Schewen valitsi voittajan kolmen finalistityön joukosta. Minkkinen palkittiin Suomen Messusäätiön rahoittamalla 5 000 euron stipendillä.
”Arvostan uteliaisuutta laajentaa käsitystä suunnittelusta istuintyynyjen yksityiskohdissa, joiden tarkoituksena on paljastaa sisäosa yhdistämällä kahta kangasta”, von Schewen kommentoi voittajatyötä.
Ruokailuryhmä Origo koostuu pöydästä ja istuintyynyistä. Se luo rennon, intiimin hetken ystävien tai perheen kokoontumiselle ja ruuan – ja hyvien hetkien – jakamiselle. Ympyrän muotoisen pöydän keskipisteenä – origossa – on syvennys, johon sopiva tarjoilukulho on jokaisen pöydässä istuvan ulottuvilla. Istuintyynyt ovat täytetty käytöstä poistuneilla tekstiileillä, ja tyynyjen kangas on pohjoismaisten lampaiden villaa. Yhteistyökumppanina toimi Saimaa Wool.
Habitare osasto 2022. Kuvassa suunnittelijat: Isabelle Rossin, Juho Vesala ja Pekka Valla.
Suomen suurin huonekalu-, design- ja sisustustapahtuma Habitare järjestetään kolmen vuoden tauon jälkeen Helsingin Messukeskuksessa 7.-11. syyskuuta.
Muotoilun osastolla esitellään teollisen muotoilun opiskelijoiden 3D-printattuja valaisimia. Opiskelijat Juho Vesala ja Pekka Valla ovat myös suunnitelleet messuosaston, 6n12.
Tuotteiden suunnittelijat: Olga Autio, Mikael Berg, Ismail Gerger, Tuomas Linna, Katja Oderychev, Isabelle Rossin, Yuka Satori, Anni Vainio, Pekka Valla, Juho Vesala, Pekka Vottonen. Kuratointi ja tuotanto: Pasi Pänkäläinen.
Tekstiilisuunnittelun opiskelija Bianca Byggmästar on myös mukana Habitare-messuilla ja hänellä on osasto 6m26 Habitaren Blockin alueella, missä esittellään Biancan tekstiilikuosimallistoa.
Muotoilun opiskelijoita on mukana Protoshop näyttelyssä. Protoshop-näyttely esittelee vuosittain 10-12 uutta prototyyppiä ja tuoteideaa Habitaressa. Näyttely on vuosien varrella toiminut nuoren muotoilun suunnannäyttäjänä ja uuden muotoilun esiinnostajana.Habitaressa 2022 nähdään poikkeuksellisesti vuosien 2020 ja 2021 suunnittelijat.
Protoshop näyttelyssä mukana ovat tekstiilisuunnittelusta valmistuneet muotoilijat Lilli Ilmavirta ja Virpi Heikkinen sekä teollisen muotoilun opiskelija Santtu Teerihalme. Mukana on myös teollisessa muotoilussa Erasmus vaihdossa ollut Tautvydas Petruškevičius, Lontoon Middlesex-yliopistosta.
Olemme jälleen osa Pohjoismaiden suurinta muotoilufestivaalia Helsinki Design Weekiä, joka järjestetään 1. – 11.9.2022.
Näyttely 2022 (avoinna 5. – 9.9.) avaa näkymän Metropolia Ammattikorkeakoulun muotoilun ja luovien alojen toimintaan. Arabian kampuksen näyttelyaulassa esitellään muotoilun harjoitustöitä, uudenlaisia oppimisympäristöjä sekä Ready2022 instanäyttely esittelee vastavalmistuneiden muotoilijoiden tilasuunnitelmia sekä tuote- ja palvelukonsepteja.
Ensimmäisenä näyttelyssä julkaistiin Emilie Nissisen opinnäytetyö Tulevaisuuden työmaatilat 6. kesäkuuta 2022. Seuraavana esiteltiin Jani Virtasen työ Korjaussuunnitelma 1960-luvun omakotitaloon.
Karoliina Moldonadon opinnäytetyö Konfliktin tai katastrofin jälkeinen hätämajoitus julkaistiin 10.6.2022. Ja seuraavaksi virtuaalinäyttelyssä esiteltiin Hanna Seppäsen työ Kesämökin peruskorjaus – kohteena 1970-luvun kesänviettopaikka.
Näyttelyn ensimmäisessä osassa esiteltiin toukokuussa valmistuneiden opiskelijoiden töitä.
Näyttely jatkuu Helsinki Design Weekin aikaan 1. – 11.9.2022, jolloin esitellään kesäkuussa ja syksyllä valmistuneita opinnäytetöitä.
