VIIMEINEN PUU – kuvakirja ympäristökasvatuksen välineenä
Jenna Kallonen tutki opinnäytetyössään ympäristökasvatuksen ja taiteen yhdistämistä lasten kuvakirjan muodossa, erilaisia muotoilun menetelmiä apuna käyttäen.
Työn tutkimuksellisessa osuudessa käsitellään muunmuassa ympäristö-kasvatuksen sisältöä, lasten luontosuhteen kehittämisen metodeja sekä jo olemassa olevia ympäristökasvatuksen aiheiden ympärille rakennettuja lasten kuvakirjoja. Tämän lisäksi työssä tutkitaan kuvakirjaa objektina sekä kuvan, värien, hahmojen ja sana-kuvasuhteen merkitystä lapselle ja lapsen kehitykselle.Tutkimuksessa otetaan myös kantaa kuvitukseen ja sen merkitykseen lastenkirjallisuudessa, sillä Jenna uskoo sen olevan avainasemassa tunteiden herättämisessä ja aiheen ymmärtämisessä.
Opinnäytteen toiminnallinen osuus keskittyy Viimeinen Puu– kuvakirjan luomisprosessiin. Kirjan teemoja ovat muunmuassa avohakkuut ja niiden haitalliset vaikutukset, yhteisöllisyys, ystävyys ja rakkaus luontoa kohtaan.Työssä tutustutaan myös kuvakirjan julkaisuprosessiin, kustannusmahdollisuuksiin sekä markkinointiin. Jenna pyrkii tuomaan esiin sen, kuinka metsä on tärkeä paikka monille ja miten avohakkuut vaikuttavat metsän asukkaiden elämään. Tärkeintä kirjassa on herättää empatiaa luontoa ja sen eläimiä kohtaan ja toivottavasti kannustaa lapsia tutkimaan omaa lähimetsäänsä. Kirjan kuvitukset on toteutettu sekatekniikalla, pohjalla guassimaalaus ja yksityiskohtia on lisätty puuväreillä ja tusseilla. Viimeistely ja taustat on tehty Adobe Photoshopilla ja kirjan taitto on tehty Indesignilla.
Jenna aloitti prosessin rajaamalla aihetta ja kirjoittamalla valittujen aiheiden mukaisen tarinan. Työn tavoitteet jaettiin kolmeen eri kategoriaan: kasvatukselliset, ammatilliset ja visuaaliset. Kasvatukselliset tavoitteeni olivat lasten luontosuhteen parantaminen ja ympäristöempatian herättäminen. Visuaalisina tavoitteitana Jennalla oli luoda kuvakirja joka viihdyttäisi sekä lasta että vanhempaa, ja käyttää kuvaa joka ilmaisi tarinan myös ilman sanoja. Ammatillisena tavoitteena Jennalla taas oli oman kuvallisen ilmaisun vahvistaminen ja kuvittamisen ammattimaailmaan tutustuminen. Prosseni kuvaamiseen Jenna käytti “pehmeää” tuplatimanttimallia, joka auttoi aikataulutuksessa ja prosessin virtaviivaistamisessa, sekä sen ymmärtämisessä.
Jenna kertoo: “opinnäytetyöni oli ilman työnantajaa tehty intohimoprojekti, jonka kanssa työskentely jatkuu yhä. Kirjaa ei ole vielä julkaistu, mutta kustantajan etsimisprosessi on käynnissä. Opin työtä tehdessä paljon, ja olen kiinnostunut jatkamaan ympäristökasvatuksen ja taiteen yhdistämisen projektien parissa jatkossakin”.
Kuvia VIIMEINEN PUU kirjasta. Kuvitus Jenna Kallonen
