Monilajinen käänne kaupunkisuunnittelussa : palvelumuotoilun rooli ja mahdollisuudet

Kuvassa on kolme perhosta kivellä

Voisiko perhonen osallistua kaupunkisuunnitteluun?


Selina Raunion juuri valmistunut YAMK-opinnäytetyö tarkastelee, miten palvelumuotoilun menetelmiä voidaan hyödyntää monilajisessa kaupunkisuunnittelussa. Työ nostaa esiin ajankohtaisen kysymyksen: miten kaupunkeja voitaisiin suunnitella niin, että myös eläinten, kasvien ja muiden eliöiden tarpeet huomioidaan nykyistä paremmin?
Palvelumuotoilu perustuu yhteiskehittämiseen ja käyttäjien osallistamiseen. Perinteisesti käyttäjillä tarkoitetaan ihmisiä, mutta Raunion opinnäytetyö laajentaa näkökulmaa myös muihin lajeihin. Monilajisessa suunnittelussa kaupunki nähdään ihmisten lisäksi eläinten, kasvien ja muiden eliöiden yhteisenä elinympäristönä.
Opinnäytetyössä palvelumuotoilun menetelmiä testattiin Turun kaupungin kaupunkirakentamisen kontekstissa, erityisesti Skanssin biodiversiteettipuiston kosteikkosuunnittelussa. Työssä hyödynnettiin muun muassa lajipersoonia, skenaariotyöskentelyä, Photovoice-menetelmää, palvelupolkuja ja design drivereita.
Tulokset osoittavat, että palvelumuotoilu voi auttaa tekemään muiden lajien tarpeista näkyviä, ymmärrettäviä ja keskusteltavia osana suunnitteluprosessia. Esimerkiksi lajipersoonat auttoivat tarkastelemaan suunnitteluratkaisuja viitasammakon, idänkirsikorennon ja raidan näkökulmista. Photovoice puolestaan osoitti, että myös kaupunkilaiset voivat eläytyä muiden lajien tarpeisiin kokemuksellisen havainnoinnin ja empatian avulla.
Tutkimus tunnisti kuitenkin myös merkittäviä haasteita. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen ei kaadu vain tiedon puutteeseen, vaan myös kaupunkirakentamisen rakenteisiin, tiedonkulun katkoksiin ja vastuun pirstaleisuuteen. Ekologista tietoa on olemassa, mutta se ei aina siirry johdonmukaisesti suunnittelusta toteutukseen ja kunnossapitoon.
Raunion työ osoittaa, että palvelumuotoilu voi toimia sillanrakentajana ekologisen asiantuntijuuden, suunnittelun ja päätöksenteon välillä. Menetelmät eivät korvaa ekologista asiantuntemusta, mutta ne voivat auttaa tuomaan sen osaksi kaupunkisuunnittelun arkea. Lisäksi työ osoittaa, että palvelumuotoilu voi tuoda monilajiseen kaupunkisuunnitteluun käytännönläheisen näkökulman. Siinä missä monilajisuudesta keskustellaan usein teoreettisella tasolla, palvelumuotoilun menetelmät auttavat muuttamaan ekologisen tiedon konkreettisiksi suunnitteluratkaisuiksi ja arjen toimintatavoiksi.
Opinnäytetyö on yksi avaus kohti kaupunkisuunnittelua, jossa osallisuus ei rajoitu vain ihmisiin. Kun kaupungit kasvavat ja luonnon monimuotoisuus heikkenee, kysymys ei ole enää siitä, voidaanko muiden lajien tarpeet huomioida suunnittelussa, vaan siitä, onko meillä varaa jättää ne huomiotta.
Lisätietoja:
Selina Raunio, selina.raunio@turku.fi
Kuvituskuva: Jenni Mäkinen

Opinnäytetyö

Yritysjohtajat hakevat verkostoista kristallipalloa

Kuvassa on kristallipallo

Yritysjohtajat hakevat verkostoista kristallipalloa – miten pitää yritysverkoston palvelu ajan tasalla nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä?

Laura Madetojan tuore palvelumuotoilun YAMK opinnäytetyö osoittaa, että nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä yritykset hakevat verkostoista tapausesimerkkejä, parhaita käytäntöjä ja verkostoitumista. Yritysverkosto voi pysyä ajankohtaisena vain tuottamalla strategista arvoa, mutta se ei aina ole suoraan jäsenten itse sanoittamaa.

Metropolia Ammattikorkeakoulun muotoilun tutkinto-ohjelmassa tuotetussa Yritysverkoston palveluiden kehittäminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä – opinnäytetyössä tilaajana on tuore suomalainen tekoälymurrokseen keskittyvä organisaatioverkosto. Verkoston jäsenistö muodostuu niin tekoälyn hyödyntäjistä kuin kehittäjistä, ja se on ollut operatiivisessa toiminnassa kirjoittamishetkellä kaksi vuotta. Juuri tilaajan toimintaympäristö, uudistuvat teknologiat, toi työhön erityisen ajankohtaisen tason. Työssä pyrittiin etsimään vastausta kahteen kysymykseen:

Mistä tiedetään, että yritysverkoston palvelua täytyy muuttaa tai päivittää?

Mitä pitää tietää ennen muutostyöhön ryhtymistä?

Työhön haastateltiin viittä eri verkostomaista toimijaa, pilotoitiin tilaajaorganisaation lippulaivakonseptin ensimmäistä ilmentymää ja käytiin läpi verkoston toiminnasta kerättyä tietoa uudella tavalla. Vastaukset tutkimuskysymyksiin eivät kuitenkaan olleet uutta auringon alla verkosto- ja yhdistyskentän toimijoille – jo benchmark-vaiheessa kävi ilmi, että kaikki olivat samoilla linjoilla siitä, että kehittämistarve syntyy ristiriidasta palvelun tuottaman arvon, jäsenistön odotusten ja toimintaympäristön vaatimusten välillä. Muutos taas vaatii tuekseen mittareita ja se pitäisi pystyä toteuttamaan inkrementaalisesti.

Työn yllättävimmät tulokset liittyivät tilaajan asettamiin alakysymyksiin: työn hypoteesin vastaisesti verkostotoimijat eivät olleet erityisen huolissaan kaikkien palveluiden rajaamisesta vain jäsenistölle, vaan arvo muodostuu muuta kautta.  Verkoston vetäjän ja katto-organisaation rooli taas korostui keskeisenä tulkitsijana, priorisoijana ja suunnannäyttäjänä. Heiltä odotettiin jäsenistöä parempaa tietämystä ja palveluiden tarjoamista jota he eivät vielä edes osaa pyytää. Työn yhtenä jatkokehitysaihiona onkin tuottaa seuraavaksi  dataperusteisesti tämä ”kristallipallo”.

Opinnäytetyö

YAMK-opinnäytetyöstä malli työhyvinvoinnin johtamiseen: Palvelumuotoilun opit strategisen muutoksen tukena

Kuvassa on visualisoitu yhteiskehittämisen tuotoksena syntynyt AD-museon työhyvinvoinnin taustalla oleva ihmiskäsitys.


Lokakuussa 2025 valmistuneessa Hanna Lehtilän ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä kehitettiin palvelumuotoilun menetelmin työhyvinvoinnin johtamismalli. Työ osoittaa miten palvelumuotoilu systemaa-sena ja osallistavana menetelmänä soveltuu abstraktien ilmiöiden, kuten työhyvinvoinnin ja organisaatiomuutoksen, konkreettiseen tukemiseen ja johtamiseen.
Työ toteutettin ajankohtaisessa kontekstissa, jossa kehitettin työhyvinvointia kahden museon, Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon, yhdistymisen myötä syntyneessä ADmuseossa.

Tuplatimantista strategiseen otteeseen – asiantuntijuuden syveneminen
Opinnäytetyöprosessissa syventynyt strateginen ja analyyttinen osaaminen on suoraan
hyödynne:ävissä tulevaisuuden asiantuntijatehtävissä.
Koko kehitystyö noudattaa palvelumuotoilun tuplatimantti-mallia (Double Diamond), mikä
varmisti, että ratkaisut perustuivat työyhteisön tarpeiden ja ongelmien perusteelliseen
ymmärtämiseen. Tämä tutkiva ote on ydinosaamista monimutkaisten kokonaisuuksien
strategisessa kehittämisessä.
Opinnäytetyöprosessissa opittiin muuttamaan abstraktit käsi:eet, kuten psykologinen
turvallisuus, mitattaviksi ja johdettaviksi toimenpiteiksi. Työssä luotu viitekehys jäsentääkin
työhyvinvoinnin sisällön neljän periaatteen – hyvinvoinnin, luovuuden, osaamisen
kehittämisen ja psykologisen turvallisuuden – ympärille.
Myös laajat yhteiskehittämisen menetelmät loivat asiantuntijatyöhön sovellettavan
perustan, jota tarvitaan työntekijöiden sitouttamiseen ja äänen kuulemiseen
muutostilanteissa.

Työn löydökset ja sovellettavuus asiantuntijatyöhön
Työhyvinvoinnin johtamismalliin sisältyi konkreettinen työkalupakki mallin jalkauttamisen
tueksi. Tämä sisälsi sidosryhmäkartat, priorisointityökaluja sekä kehityksen aikataulutusta
helpottavan road map -pohjan, jotka varmistavat, että kehityshankkeet viedään tehokkaasti
käytäntöön.
”Palvelumuotoilu antoi minulle menetelmän abstraktin muuttamiseen konkretiaksi. Silti
suurin oppi oli, että ihmiskeskeinen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä suunnitelmallisuu:a,
joka ulottuu tuplatimantti-mallin tuolle puolen. Asiantuntijuus mitataan siinä, miten ratkaisut
jalkautetaan pysyvästi ja se vaatii tarkan suunnitelman ja sitoutumisen prosessin päätyttyä.”

Opinnäytetyö antoi tekijälle, Muotoilija (Ylempi AMK) Hanna Lehtilälle, valmiudet johtaa
strategisia kehityshankkeita ja organisaatiomuutoksia painottaen erityisesti muutokseen
sitouttamista ja jalkauttamisen pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta.

Kuva: Opinnäytetyössä visualisoitiin muun muassa yhteiskehittämisen tuotoksena syntynyt AD-museon työhyvinvoinnin taustalla oleva ihmiskäsitys. (Lehtilä 2025)


LISÄTIEDOT
Hanna Lehtilä, Muotoilija (Ylempi AMK) lehtila.hanna@gmail.com +358 456 309 083
YAMK-opinnäytetyö ”Hyvinvoiva AD-museo. Työhyvinvointimallin palvelumuotoilu” on
luettavissa täältä linkki

Työyhteisökulttuurin kehittäminen palvelumuotoilun keinoin

Kuavssa on kolme henkilöä työpajassa. Tilan seinällä on postit lappuja.

YAMK-opinnäytetyöni Työyhteisökulttuurin kehittäminen palvelumuotoilun keinoin käsittelee työyhteisön luomaa kulttuuria ja sen kehittämistä palvelumuotoilun menetelmin.

Tutkimuskysymyksenä oli: Miten työyhteisökulttuuria voidaan kehittää palvelumuotoilun keinoin? Kysymys nousi esiin toimeksiantajan tarpeesta vahvistaa henkilöstön yhteisöllisyyttä organisaatiomuutoksen ja henkilöstön vaihtuvuuden jälkeen.

Tavoitteena oli kehittää toimeksiantajan työyhteisökulttuuria opinnäytetyön teon aikana sekä opinnäytetyön lopputuloksena syntyneen yhteisen sähköisen tiedonjakokanavan avulla, joka kokoaa yhteen tunnistetut kehityskohteet työyhteisökulttuurin vahvistamiseksi tukien näin työyhteisökulttuurin kehittämistä.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että palvelumuotoilun prosessi ja sen lopputuloksena syntynyt ratkaisu vahvistivat työyhteisökulttuuria, sillä henkilöstön näkemykset ja tarpeet huomioitiin osallistaen henkilökuntaa suunnittelun kaikissa vaiheissa.

Opinnäytetyössä käytetyt tutkimusmenetelmät ja palvelumuotoilun prosessi ovat helposti hyödynnettävissä myös tulevaisuudessa. Tutkimusmenetelminä käytin henkilöstölle suunnattua Työyhteisön kehittämisprojekti -kyselyä, haastatteluja ja dokumenttianalyysiä. Lisäksi hyödynsin vuosina 2023 ja 2024 toteutettujen eNPS-kyselyjen tuloksia. Näitä tutkimusmenetelmiä hyödynnän tulevaisuudessa palvelumuotoilijana esimerkiksi asiakaskyselyjen laadinnassa ja vastauksien analysoinnissa.

Prosessin aikana hahmotin palvelumuotoilun kokonaisuuden ja sain itsevarmuutta käytettyihin menetelmiin, kuten työpajojen fasilitointiin. Lisäksi opin hyödyntämään palvelupolkuja, suunnitteluohjureita ja samankaltaisuuskaavioita. Näitä taitoja voin soveltaa tulevaisuudessa niin tuotteiden ja palvelujen varhaisessa suunnitteluvaiheessa kuin organisaatioiden prosessien ja kokonaisuuksien jäsentämisessä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Anni Remes

Kuvituskuva: Anni Remes

Opinnäytetyö

Menestystä YFD x Lanka ja muovi kilpailussa

Kuvassa kaksi henkilöä Lanka ja muovi kilpailunjakotilaisuudessa. Henkilöillä on kädessä kunniakirjat.

Kuvassa Onni-Vilhelm Ojanen ja Nora Salonen

Teollisen muotoilun opiskelija Nora Salonen sijoittui toiseksi YFD x Lanka ja muovi -kilpailun opiskelijoiden sarjassa. Ja teollisen muotoilun alumni Onni-Vilhelm Ojanen voitti valmistuneiden sarjan.

Kilpailun tavoitteena oli löytää valmistettavia säilytysratkaisuita, jotka sopivat Lanka ja Muovin valikoimiin.

Uutinen

Kilpailusta

Arabian kampus x Helsinki Design Week

Helsinki design weekin logo sekä lyhyt info tapahtumasta

Helsinki Design Weekin teema 2025 on Juhlat

HDW:n vuositeema on Juhlat. Juhlat ovat tietoisia pysähdyksiä, joissa pohditaan saavutuksia tai merkkipaaluja ja, mikä tärkeintä, suunnataan toiveita tulevaisuuteen. Suomitalossa teemaa tulkitsee joukko kiinnostavimpia muotoilubrändejä ja -suunnittelijoita, jotka rakentavat neljännen kerroksen huoneisiin tilainstallaatioita. Pohjoismaiden suurin muotoilu- ja arkkitehtuurifestivaali Helsinki Design Week tekee uutisia, nostaa pinnalle kiinnostavimmat ilmiöt ja tuo suunnittelua näkyväksi kaikkialla ympärillämme.

Arabian kampuksen tapahtumat

PROCESS

8.-12.9.2025
Hämeentie 135D, Helsinki
Arabian kampus

PROCESS on näyttely- ja tapahtumakokonaisuus, jossa esitellään Metropolian Ammattikorkeakoulun muotoilun ja luovien alojen toimintaa. PROCESS pyrkii dialogiin Helsinki Design Weekin teeman kanssa ja haluaa herättää kysymyksiä kestävästä suunnittelusta. Arabian kampuksen ensimmäisen kerroksen näyttelytiloissa ja kolmannessa kerroksessa on esillä muotoilun opiskelijoiden opinnäytetöitä ja harjoitustöitä.

Me ollaan sankareita kaikki -näyttely

8.-12.9.2025
Hämeentie 135A, Helsinki
Galleria Ilona
Ilmainen, Vapaa pääsy

Me ollaan sankareita kaikki – esittelee Juha Pohjolan kuvituksia työkavereiden onnittelukorttihin vuosilta 2011-2025. Galleria Ilona sijaitsee Arabia135-korttelin yhteydessä kampuksen kolmannessa kerroksessa ja on avoinna Arabia 135 -korttelin aukioloaikojen mukaisesti. Vapaa ja ilmainen pääsy.

Roskiksia enemmän – Vastuullisuus Metropoliassa ympäristöasiantuntijan näkökulmasta.

Tiistaina 9.9. klo 12 – 12.45
Luento: Anna Muukkonen, ympäristöasiantuntija, Metropolia AMK
Tapahtumasali, Hämeentie 135 D.
Seuraa luentoa Teamsissa.
Ilmainen, Vapaa pääsy

Lisää tietoa tulossa.

Circular Design for Business, miten kiertotalous muuttaa muotoilijan työtä?

Tiistaina 9.9. klo 13 – 14
Luento: Marika Lehti, Design Forum.
Tapahtumasali, Hämeentie 135 D.
Seuraa luentoa Teamsissa.
Ilmainen, Vapaa pääsy

Agenda:
Luennolla käydään läpi kiertotalouden periaatteita ja sen tuomia muutoksia muotoilijan työhön. Luennolla esitellään myös kaikille vapaasti suoritettavaa ja ilmaista Design Forumin Circular Design for Business -kurssikokonaisuutta.

Metropolia Ammattikorkeakoulun muotoilun tutkinto-ohjelma on yksi muotoilualan korkeakoulutusta tarjoava kouluttaja, joka edistää muotoiluosaamisen hyödyntämistä laaja-alaisesti pääkaupunkiseudulla. Tämä toteutuu verkostoitumalla alan osaajien ja yrityselämän kanssa sekä rakentamalla kansainvälisiä kumppanuuksia.

PROCESS

Helsinki Design Week

Suositukset ja työkalut kiertotalouden alueellisen innovaatioekosysteemin tukemiseksi : yhteiskehittämisen näkökulma

Kuvassa henkilö.

Muotoilun YAMK_opinnäytetyössäni toimin itselleni täysin uudenlaisessa kehittämisympäristössä – kehitin yhteiskehittämisen tapahtumia ja puitteita kiertotalouden alueellisen innovaatioekosysteemin kehyksessä palvelumuotoilun menetelmillä.

Muotoilun opinnäytetyö vaati syvällistä perehtymistä muotoiluajatteluun sekä kykyä ratkaista itsenäisesti muotoiluprosessin aikana esiin nousseita haastaviakin ongelmia. Opinnäytetyön tekeminen ei ainoastaan syventänyt ymmärrystäni muotoiluprosessista ja tukenut muotoilijaksi kasvamista, vaan uskon sen tuovan minulle myös välillisiä hyötyjä tulevaisuudessa. Tutkimusaiheen sekä kehittämiskontekstin ollessa minulle entuudestaan tuntemattomia, kokonaisuuden hahmottaminen vaati syvällistä perehtymistä aihepiiriä koskevaan tutkimukseen. Tämän myötä olen saanut hyvän käsityksen kokonaan uudesta, alueellista innovaatioekosysteemiä koskevasta tiedon alueesta, mikä luo pohjaa työskentelylle aiheen parissa jatkossa – niin käytännössä kuin tutkimuksenkin piirissä.

Kaiken kaikkiaan, opinnäytetyön ja laajemminkin opintojen myötä rakentunutta ja syventynyttä muotoiluosaamistani voin jatkossa hyödyntää hyvin erilaisissa kehittämiskonteksteissa. Lisäksi näen, että palvelumuotoilun käsitteet ja työkalut voivat olla arvokkaita myös kehittämistyön ulkopuolella. Yhtenä pitkäaikaisena haaveenani on ollut romaanin tai lastenkirjan kirjoittaminen, ja yllättäen palvelumuotoilun opinnot ovat tuoneet tähän haaveeseen konkreettisia ulottuvuuksia. Kirjan kirjoittamisen kontekstissa palvelumuotoilun käsitteet – palvelupolku, tuokiot sekä kontaktipisteet – auttavat hahmottamaan tapahtumien kulkua ja rytmiä sekä rakenteita. Lisäksi käyttäjäpersoonat auttavat henkilöhahmojen luomisessa. 

Uskon, että vasta ajan myötä ymmärrän muotoiluosaamiseni ja omaksumani “muotoilukielen” koko potentiaalin – sen, miten opintoni voivat näkyä paitsi työelämässä ja käytännön tekemisessä, myös ajattelussa ja uusien näkökulmien muodostamisessa. Toivon, että voin tulevaisuudessa tuoda muotoilun keskusteluihin jotain uutta. Haluaisin muodostaa uusia näkökulmia ja käsitteitä, jotka syntyvät sosiologian ja muotoilun vuoropuhelusta.

Anniina Huohvanainen toimii muotoilijan roolissa arjen kiertotalousratkaisuja kehittävässä monialaisessa työryhmässä. Muotoilun kentällä hän on toteuttanut erilaisia kaupunki- ja palvelumuotoilun projekteja. Esimerkiksi, hän on kehittänyt monikulttuurista asuinaluetta – kaupunginosakulttuuria – sekä musiikkifestivaalin käyttäjäkokemusta. Anniina toteaa: ”taustaltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri, sosiologi. Maisterivaiheessa suuntauduin ajan ja sukupuolen sosiologiaan. Pääasiassa olen työskennellyt tutkijana korkeakoulupolitiikan sekä tietoperusteisen politiikan parissa Turun yliopistossa”.

Opinnäytetyö

Demopäivä 8.5.2025

Kuvassa Demopäivän tiedot: kaikille avoin Demopäivä 8.5.

DEMOPÄIVÄ ARABIAN KAMPUKSELLA 8.5.2025  

Näe ja koe Metropolian kulttuurin ja luovien alojen tekijöiden tuotoksia kampuksen yhteisessä, kaikille avoimessa kevätjuhlassa Demopäivässä torstaina 8.5. klo 12–18. 

Demopäivä on Metropolia Ammattikorkeakoulun Median, muotoilun ja konservoinnin, Vaatetusalan sekä Musiikin tutkintojen tapahtuma, joka järjestetään Metropolian Arabian kampuksella. Tapahtumassa opiskelijat esittelevät toteuttamiaan luovan alan projekteja, kuten animaatioita, pelejä ja lyhytelokuvia, graafista suunnittelua ja digitaalista muotoilua sekä monipuolisesti erilaisia muotoilun, konservoinnin, esitystekniikan, musiikin ja vaatetusalan projekteja. 
 
Tapahtumapäivänä avautuu opiskelijoiden töitä esittelevä näyttely, Demopäivän päälavalla Mediapajalla on ohjelmassa esityksiä ja puheenvuoroja sekä päivän päätteeksi luvassa on vapaata seurustelua Näyttelyaulassa. 

Päivän ohjelma tapahtuman nettisivulla: https://demopaiva.metropolia.fi/ 

Tapahtumaa tukevat Grafia ja Helsinki Design Week 
 
Lämpimästi tervetuloa! 

Miten teollisuusyritykset saataisiin kiinnostumaan palvelumuotoilusta?

Kuvassa henkilöt työskentelevät teollisuushallissa

Teollisuus on digitalisoitumisen, globaalien haasteiden ja työntekijöiden ikääntymisen vuoksi suurten muutosten edessä. Sekä toimintaympäristö että ratkaistavat ongelmat ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi, eikä teknologia riitä yksin ratkaisuksi. Palvelumuotoilu tarjoaisi hyvän toimintamallin tällaisten ongelmien ratkaisemiseen, mutta sitä ei vielä hyödynnetä laaja-alaisesti.
Muotoilun YAMK-opinnäytetyöni ”Palvelumuotoilusta kiinnostavaa teollisuusyrityksille” toteutettiin toimeksiantona digitaalisen muutoksen konsulttitalo Goforelle. Tavoitteena oli selvittää, miten palvelumuotoilu tulisi esittää teollisuusasiakkaille, jotta nämä kiinnostuisivat palvelumuotoilun hyödyntämisestä. Tietoa hankittiin työpöytätutkimuksen ja haastattelujen avulla. Käyttäjien edustajia osallistettiin myös yhteissuunnittelun avulla. Projektin tuloksena syntyi kolme ratkaisukonseptia Goforen myyjien käyttöön. Prosessitason muutokselle paljastui tarve service blueprint -mallinnuksen kautta, ja lisäksi luotiin kaksi työkalua avuksi käytännön myyntityöhön.


Tutkimus paljasti, ettei tutkituissa teollisuusyrityksissä hyödynnetä asiakasymmärrystä innovaatioiden perustana järjestelemällisesti, vaikka haastateltavat kertoivat sekä innovoinnin että asiakastyytyväisyyden olevan tärkeitä arvoja yrityksessään. Haastateltavat myös arvioivat yrityksensä muotoilumaturiteetin melko korkealle. Palvelumuotoilua ei tunneta hyvin, eikä sitä hyödynnetä myöskään sisäisten prosessien tai työntekijäkokemuksen kehittämisessä. Mielikuva palvelumuotoilusta on kuitenkin myönteinen. Palvelumuotoilulla olisi siis annettavaa teollisuudelle, mikäli se tunnettaisiin paremmin.


Opinnäytetyöprosessi auttoi minua oppimaan, miten muotoilua kannattaa myydä. Asiakkaita eivät prosessit ja menetelmät kiinnosta, vaan ennen kaikkea työn tuottama arvo. Palvelumuotoilua myydessä tulisi pystyä osoittamaan sen tuottama arvo konkreettisesti ja ymmärrettävästi erityisesti liiketoiminnan näkökulmasta. Ymmärsin myös, miten vaativaa myynti- ja asiakasvastaavien työ konsulttiyrityksessä on, ja kuinka tärkeää asiantuntijana on tukea myyntiä. Palvelumuotoilijoiden tulisi siis osallistua myyntityöhön, ja kertoa työnsä tuloksista ja siinä tuotetusta arvosta enemmän, jotta palvelumuotoilun tunnettuus ja arvostus lisääntyisivät. Samalla myös myyntityö helpottuisi.


Virve Kuorelahti

Linkki opinnäytetyöhön

Menestystä kuosisuunnittelukilpailussa

Kuvassa Emma Myllynen. Kuva: Young Finnish Design

Young Finnish Designin, Paapiin ja Finsketin järjestämän, nuorille suunnittelijoille suunnatun kuosisuunnittelukilpailun voittajat on valittu! Kilpailun tavoitteena on nostaa esille uusia suomalaisia suunnittelijoita ja tarjota heille mahdollisuuksia edistää uraansa yhteistyössä kotimaisten brändien Paapiin ja Finsketin kanssa. Kilpailuun saapui yhteensä 145 kilpailuehdotusta, joiden joukosta valittiin kuusi finalistia jatkoon. Kuuden finalistin joukosta voittajiksi valikoituivat tekstiilisuunnittelun alumni Emma Myllynen Paapii -kategoriassa, sekä Teija Vartiainen Finsket-kategoriassa. Lisäksi tuomaristo palkitsi tekstiilisuunnittelun alumni Olga Juslinin kunniamaininnalla FINSKET-kategoriassa.

Kuvasssa Olga Juslin. Kuva: Young Finnish Design

Alan asiantuntijoista koostuva tuomaristo kokoontui Helsingissä 6. maaliskuuta 2025, jossa voittajat valittiin. Tuomariston asiantuntijat ovat: Anniina Isokangas, CEO & Designer, PaaPii Design Oy, Jaana Hjelt, Marketing Manager, Co-owner, Board Member, Lapuan Kankurit Oy ja Marja-Liisa Permikangas, toimitusjohtaja, Suomen Tekstiili ja Muoti. 

Tuomaristo harkitsi huolellisesti kilpailun voittajia ja valintaperusteina olivat mm. suunnittelijan omaleimainen näkemys, sekä kuosien soveltuvuus Paapiin ja Finsketin nykyisiin sekä tuleviin mallistoihin.

“Tuomarointitilaisuudessa suunnittelijat esittelivät kilpailutyönsä tuomaristolle, jonka aikana tuomaristo pystyi esittämään kysymyksiä kilpailutöihin liittyen, sekä tutustumaan suunnittelijoihin paremmin. Yhteistyö tuomareiden kesken oli hyvin luontevaa ja oli innostavaa olla kuulemassa heidän asiantuntevia ajatuksiaan finalistitöihin liittyen. Tuomaristo teki yhdessä huolelliset valinnat, joista myös me Young Finnish Designilla olemme hyvin innoissamme! Nyt jäämme odottamaan minkälainen yhteistyö voittajien ja Paapiin ja Finsketin välillä syntyy.” -Elisa Luoto, CEO & Cofounder, Young Finnish Design

YFD X PAAPII & FINSKET -kuosisuunnittelukilpailu oli suunnattu uransa alkuvaiheessa oleville suunnittelijoille ikään katsomatta, ja joiden valmistumisesta on maksimissaan 10 vuotta. Kilpailussa jaettiin yhteensä 4000€ palkintorahoja.

Linkki