AistiTila. Voidaanko tiloja ja tuotteita suunnitella tukemaan keskittymistä, oppimista ja luovuutta?
YAMK opinnäytetyöprosessi lisäsi asiantuntijatyössäni oppimisympäristöjen suunnittelijana hyödynnettävää tietoa muun muassa oppimisen tavoista, aivojen toiminnasta ja tilakokemuksesta sekä täydensi empaattisen muotoilun työkalupakkia. Tutkin, voidaanko tilasuunnittelun avulla tukea oppijoiden keskittymistä, oppimista ja luovuutta monimuotoisissa oppimisympäristöissä. Hain rinnalla konsepti-ideoita täydentämään oppimisympäristöihin soveltuvaa tuotevalikoimaa.
Neurotiede tuo jatkuvasti uutta ajateltavaa myös tilojen suunnittelijoille. Eräs viimeisen parin vuosikymmenen ilahduttava aihe on kasvanut ymmärrys neuroplastisuudesta: aivomme ovat joka aamu herätessämme uudet! Oppia siis voi iän kaiken. Myös oppimisen tyylit vaihtelevat ja kehittyvät koko elämän ajan. Oppimistyyli on tapa, jolla oppija oppii tietoa mieluiten ja helpoimmin. Tyylit voidaan jakaa visuaaliseen, auditiiviseen, kinesteettiseen ja taktiiliseen, joista jokaisella jokin on vallitseva. Tiedon prosessointitapaa voi kuitenkin omasta oppimistyylistä riippumatta vaihdella. Optimaalisesti toimiva oppimisympäristö ohjaa tekemistä oikeanlaiseen rytmiin, jolloin mieli suuntautuu keskittymään, oppimaan ja luomaan, mielen pysyessä avoimena. Voidaan puhua flown/virtaavuuden tilasta. Flow-tila saavutetaan parhaiten voidessa itse vaikuttaa omaan olemiseen kulloistenkin tarpeiden mukaan. Vaikuttamisen mahdollisuus lisää psykologisen turvallisuuden tunnetta. Flow-tila on vastakkainen taistele tai pakene -tilan kanssa.
Koemme ympäristöjä kaikin aistein. Jokainen viidestä perusaistista vaikuttaa tilakokemukseen. Jotta tilakokemus on mahdollisimman vähän kuormittava – taistele tai pakene -tilaan ajava – tulee aistiergonomia huomioida tilojen yksityiskohtia suunnitellessa ja näin vaikuttaa virtaustilan syntyyn. Tilakokemusta voidaan ruokkia vaikkapa valaistuksella, ilmanlaadulla, lämpötilalla, hajuilla/tuoksuilla, ääniympäristöllä, kalustuksella, materiaalien tunnuilla, avaruudella ja katveisuudella. Oppimistyylien lisäksi herkkyytemme aistia ympäristössä tapahtuvia muutoksia vaihtelee yksilöittäin. Noin joka viides aikuisista kehoaistii ympäristöään herkemmin kuin muut. Herkkyys lisää kuormittumisen ja stressin kokemusta, jotka taas vievät mieltä poispäin virtaavuden tilasta. Monimuotoinen oppimisympäristö voidaan suunnitella tukemaan oppijaa hyödyntämään omia luontaisen oppimisen ja olemisen tapojaan. Tukea voidaan antaa luomalla erilaisia kohtaamisen ja vetäytymisen paikkoja, online ja offline tiloja. Monimuotoisuudella voidaan myös rikkoa näkymättömiä jännitteitä, joita suoriin pulpettiriveihin asetetut tilat vahvistavat. Monimuotoisuus tarjoaa mahdollisuuden vetäytyä suojaan tarvittaessa. Suojan tarjoaja voi olla yksittäinen tuote, kuten yksinkertainen, tarvittaessa esiin otettava seinäkeratkaisu. Tuote voi olla kuten opinnäytetyön tuotoksena syntynyt AistiTila, metsäinen huopamaja. Flow/virtaustilaa voidaan mahdollistaa tila- ja tuoteratkaisuilla.
Flow/virtaustila näyttää kulkevan käsi kädessä keskittymisen, oppimisen ja luovuuden kanssa. Hyödynnän tätä opinnäytetyöprosessin kasvattamaa ymmärrystä jatkossa työssäni. Lähestymistavan ja työkalut poimin empaattisen muotoilun keinoista. Pyrin hyppäämään tilojen käyttäjien sukkiin.
Lisätietoja: Reetta Lukka