Sisustusarkkitehtuurin koulutus alkoi Metropolia Ammattikorkeakoulussa vuonna 2007. Koulutukseen on otettu opiskelijoita vuosittain. Näin ollen koulutuksen on käynyt läpi tähän mennessä n. 170 henkilöä. Tällä hetkellä kirjoilla on n. 70 opiskelijaa.
Järjestyksessään ensimmäinen alumnien ja nykyisten opiskelijoiden yhteinen tapahtuma, Revisio 2023, järjestettiin kesäkuun alussa. Paikalla oli alumneja jokaisesta ryhmästä ja lisäksi nykyisiä opiskelijoita. Yhteensä tapahtuma kokosi yhteen noin 80 henkilöä. Tapahtuman aluksi järjestettiin kierros vuonna 2018 käyttöön otetun kampuksen tiloihin. Sen jälkeen kahvittelimme ja nostimme maljan riemukkaan jälleen näkemisen kunniaksi. Tämän jälkeen ohjelmassa oli seminaari, jossa puhuivat sekä pari alumniopiskelijaa että kentältä napattu puhuja. Piritta Hannonen puhui muotoilun tuottamasta arvosta nyt ja tulevaisuudessa. Päivi Keränen esitteli Uuden eurooppalaisen Bauhaus -hankkeen. Alice Mattila esitti Tampereen Kasino-hankkeen avulla tietomallinnuksen mahdollisuuksia sisustusarkkitehdin työssä. Petra Lassenius toi yleisölle uusia tuulahduksia virtuaalitilojen suunnittelumaailmasta. Seminaarin jälkeen ruokailimme ravintola Brykissä. Ilta jatkui yöhön vaihtuen varsin iloisissa merkeissä.
Suuret kiitokset esitämme kumppaneillemme Sisustusarkkitehdit SIO ry, Sisustussuunnittelijat SI ry sekä Martela, jotka antoivat taloudellista apua tapahtuman järjestämistä varten.
Pia Revon palvelumuotoilun opinnäytetyö rakentui teoreettisesta ja toiminnallisesta osuudesta. Työn tavoitteena oli tutkia mitkä ovat parhaita keinoja monialaisessa verkostossa työskentelevän henkilöstön osaamisen vahvistamiseen ja miten työkyvyn tuen uusia malleja juurrutetaan osaksi organisaatiota. Työn toimeksiantajana toimi Työkykyisempi Stadi -hanke, jossa työkyvyn tuen malleja kehitettiin ja kokeiltiin hankkeen toiminta-aikana.
YAMK opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui organisaatioiden oppimisesta, digitaalisesta oppimisesta, oppimismuotoilusta, sosiokonstruktiivisesta oppimisteoriasta, palvelumuotoilusta ja muotoiluajattelusta. Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin oppimiskokonaisuus Helsingin kaupungin sisäiseen käyttöön tarkoitetulle oppimisalustalle. Kehittämistyössä käytettiin palvelumuotoilun menetelmiä ja yhteiskehittämistyöhön osallistettiin Työkykyisempi Stadi -hankkeen sidosryhmäkumppaneita.
Kehitystyön aikana havaittiin, että palvelumuotoilun menetelmät ja yhteiskehittäminen sopivat hyvin digitaalisen oppimiskokonaisuuden tuottamiseen. Työ toteutettiin käyttämällä joitain tyypillisimpiä palvelumuotoilun menetelmiä. Kahden työpajan lisäksi kohderyhmään perehdyttiin muun muassa haastatellen ja kyselyllä. Varsinainen oivallus palvelumuotoilun hyödyntämisestä oppimisessa saatiin, kun perehdyttiin tarkemmin oppimismuotoilun käsitteeseen, ja siihen miten oppimismuotoilussa hyödynnetään muotoilun menetelmiä.
Asiantuntijatyötä pidetään ajoittain yksinäisenä puurtamisena, jossa yksi tietty henkilö työpaikalla hallitsee alansa monimutkaisuudet ja varjelee niitä ominaan. Tutkimuksessa todettiin, että organisaation osaamisen kehittämisessä yhden yksittäisen henkilön osaamisella on pienempi rooli kuin vahvalla ja positiivisesti vuorovaikutteisella tiimillä. Oppimismuotoilu ja yhteiskehittäminen voidaan tuoda koko organisaation asiaksi. Jatkan omassa työssäni oppimisen parissa ja opinnäytetyön tekeminen kirkasti minulle sitä, kuinka monenlaista osaamista ja yhteistyötä organisaation kehittämistyössä tarvitaan. Koulutus on antanut minulle varmuutta asiantuntijatyöhön ja aion jatkaa omaa oppimatkaani yhteiskehittämisen, oppimismuotoilun ja palvelumuotoilun menetelmien parissa soveltaen niiden parhaita paloja omaan työhöni.
Muotoilun metodit kuten yhteiskehittäminen asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa on oleellinen osa onnistunutta asiakastyötä. Kuva: Unsplash / Jason Goodman
Maailma muuttuu ja niin pitää muuttua asiantuntijoiden ja samalla koko yrityksen toiminnan. Asiakaskeskeisyydestä puhutaan paljon, mutta ratkaisuja tehdään edelleen paljon pohjautuen omiin henkilökohtaisiin mielipiteisiin tai olettamuksiin. Asiantuntijalähtöiset ratkaisut ovat harvemmin paras tie onnistuneeseen asiakastyöhön.
Olen aina peräänkuuluttanut sitä, että hyvä asiantuntija ei perustele töitään vetoamalla omiin henkilökohtaisiin mielipiteisiin vaan perustaa valintansa tutkittuihin asiakastarpeisiin. Olen huomannut, että näin ei useinkaan tapahdu ja projekti lähtee väärille raiteille ja virheitä korjaillaan valmiissa tuotoksessa. Kukaan ei ole tyytyväinen, varsinkaan asiakas, ja pidemmällä ajalla tällainen toiminta hidastaa koko yrityksen liiketoiminnan kasvua.
Muotoiluajattelu on kaikkien asia
Graafisena suunnittelija tulen käyttämään opittuja muotoilun metodeja asiantuntijatyössäni, mutta tätä tärkeämpänä pidän sitä, että saan juurrutettua muotoiluajattelun koko yrityksen toimintastrategiaan.
Aito asiakaskeskeisyys liiketoiminnassa tarkoittaa, että kaikki yrityksen prosessit arvioidaan uudelleen asiakkaan näkökulmasta, sanoo Liisa Holma Bonfiresta. Muotoilun ei tule olla yhden tai muutaman asiantuntijan vaalima asia joissakin yksittäisissä projekteissa, vaan koko yrityksen toimintamalli. Muotoilun jalkauttaminen yrityksen strategiaan on hidas ja työläs prosessi, mutta näen, että se on kaiken työn arvoinen. Tavoitteenani on kertoa ja opettaa muotoilulähtöinen lähestymistapa ensin johtoryhmälle ja heidän ymmärryksen ja tuen avulla koko organisaatiolle. Tällainen toimintamallin muutos vaatii investointeja ja pidemmän ajan strategian hallintaa. Tutkimuksen mukaan muutos kannattaa, sillä muotoilun hyödyntäminen suomalaisissa yrityksissä on parantanut erityisesti yrityksien kannattavuutta, nostanut tuotteista ja palveluista saatua hintaa sekä kasvattanut yrityksien markkinaosuutta.
Kirjoittaja: Kaisa Bergman | Lead Graphic Designer | Filmbutik |
The starting point for this workshop, 06.06. – 10.06.22, is the same as the one from which we, as designers, operate in practice every day. We use photography to observe existing situations, learn how to understand space and study it with more detail. The camera helps us to frame specific aspects of space and architecture from another point of view. In doing so, it supports us, designers, to observe our surroundings more closely and map them on another level than a plan or drawing does. In addition we also use photography as a tool for design research. Photography has the power to create narratives within the images that are taken. A series of pictures can tell a story about a certain building, about how people use space, and how they interact with it. We create different scenario’s depending on what we want to communicate to a group of people. By thinking on how we want people to perceive our images, we create the perspectives to facilitate the story we want to bring.
Within this workshop we will be interested in an architecture of the image. We will learn how to observe our everyday surroundings more closely. By walking and looking through the lens of our camera we will look with another perspective at our built environment. By observing, we become more aware. Like a flaneur1, strolling around the city and observing, reflecting and capture situations. Maybe you will find yourself being interested in how people create unintended interior spaces within the public space. Or how people will interact and experience space and how they might create temporary objects/structures to inhabit a space and make it their own. Starting from a walk, we will as well focus in this workshop on terms like framing, composition, storytelling and narrative, etc. We will look at relevant photographers who all have a specific practice within the field and a particular way of capturing space. The pictures we will take are all documented observations but at the same time they are also a momentary state that is captured for eternity. It is the start of a story, a design process and at the same time it triggers the imagination.
A a walk – role of the flaneur
B storytelling/the narrative
C simultaneity and layering
D framing/composition
1 A flâneur is a stroller, a loiterer, someone who ambles without apparent purpose but is secretly attuned to the history of the streets he walks and the perceptions of people and objects he comes across- and is in covert search of adventure and new experiences. Flâneurs don’t have any potential goals in mind; they are not walking to get something or go somewhere. They seem to be doing nothing but in reality, they are looking; opening their eyes and ears to the scenes, people and objects around them. They wonder about the lives of those who pass them, creating narratives about the homes and buildings around them, people- watching, eavesdropping on conversations and observing street life in general. The aim is to learn and to discover.
Students: Ada Aaltonen, Coco Eräkangas, Mikaela Fogelberg, Iines Pettersson, Laura Pilvinen, Jutta Pääkkölä, Lotta Vanari, Livia Wager, Mia Watkins
Teollisen muotoilun neljännen vuoden projekti toteutettiin yhteistyössä U6 työpajan kanssa. Projektin brief oli suunnitella tuotteita, jotka voi toteuttaa kierrätetyistä materiaaleista. Tuotteiden tulisi olla valistettavissa U6 työpajassa.
Jakkarassa käytetyt materiaalit: kierrätetty jalava ja poppanakangas.
HUVI, skaalautuvan jakkaran suunnittelijat ovat Linnea Seeskari, Veera Tolonen ja Eetu Mäkinen. Ohjaava opettaja Tuomo Äijälä.
HUVI jakkara, 2021. Linnea Seeskari, Veera Tolonen ja Eetu Mäkinen
Teollisen muotoilun neljännen vuoden opiskelijat suunnittelivat U6 työpajan jo valmistettavien tuotteiden tueksi uusia tuotteita, joista koostuu valmiita tuotepaketteja esim. ensisasuntoon muuttavalle tai opinnot aloittavalle. Palvelumuotoilun näkökulmasta projektia suunniteltiin niin, että tuotepaketteja on mahdollista tarjota henkilöille, joilla on talodellisesti vaikea elämäntilanne ja he voivat saada sosiaalitoimistosta maksusitoumuksen sijaan 4U-tuotepaketin.
Teollisen muotoilun neljännen vuoden projektiopintojakson brief oli suunnitella tuotteita, jotka voi toteuttaa kierrätetyistä materiaaleista, joita U6 työpajaan tulee jatkuvasti. Yhteistyöyrityksenä projektissa oli Helsingin Kierrätyskeskuksen U6 työpaja. Suunniteltavien tuotteiden tulisi olla valmistettavissa U6 työpajassa.
U Shelf hyllyn materiaaleiksi valikoitui turvavyö, metalliputki ja kierrätetty puutavara.
Suunnittelijat: Sade Heino, Minea Juntura ja Madeleine Resman. Ohjaava opettaja Tuomo Äijälä.
U Shelf. Sade Heino, Minea Juntura, Madeleine Resman
Uramuutosta suunnittelee moni, mutta koetun riskin lisäksi uuden suunnan löytäminen ja varmistuminen valinnasta herättävät epävarmuutta. Kokeiluja hyödynnetään liike-elämässä kun halutaan oppia mahdollisimman nopeasti. Voiko opinnäytteen avulla kokeilla uutta uraa? Mitä tällainen kokeilu voisi tarkoittaa käytännössä? Ja miten hyvin opitut taidot ja tiedot ovat tulevaisuudessa hyödynnettävissä?
Metropolian ammattikorkeakoulusta juuri muotoilijaksi (YAMK) valmistunut Minna Hellström kertoo omasta kokemuksestaan: ”Tavoittelin opintojen avulla uutta suuntaa uralleni. Olin varma suunnasta, mutta mitä uramuutos voisi konkreettisesti tarkoittaa jo keski-ikään ehtineelle? Miten varmistaa oman osaamisen kertyminen? Miten paljon voisin hyödyntää oppimaani uudessa roolissa?”
Uuden uran kokeileminen on pitkään työelämässä mukana olleelle vaikeampi toteuttaa. Opinnäytetyön tekeminen uudelle yritykselle voi kuitenkin avata mahdollisuuden kokeilla uuden tyyppistä roolia ja näin sekä tarjota mahdollisuuden oppia uutta että hankkia kokemusta mitä uusi rooli käytännössä vaatisi. Huomioi prosessissa seuraava:
Valitse opinnäytetyön teemaksi ajankohtainen teema, joka kiinnostaa tavoittelemaasi alan yritystä toimeksiantajaksi. Näin saat yritykseltä parhaan tuen ja opit varmasti.
Valmistaudu toimimaan itsenäisesti. Ulkopuolisen tutkijan odotetaan toimivan asiantuntevasti ja johtavan omaa työtään. Itsenäinen työ tarjoaa mahdollisuuden testata roolia käytännössä.
Rajaa teema oppimistavoitteisiisi nähden. On hyvä olla avoin työn suunnalle ja säilyttää positiivinen vire, mutta muistaa omat tavoitteet oppimiselle ja rajata työ niiden avulla.
Kuva: Minna HellströmKuva: Minna Hellström
Valmistuttuaan Minna Hellström saavutti tavoitteensa uuden suunnan löytämisestä. Uusi suunta löytyi eri alalta, mutta saman tyyppisten ongelmien kanssa työskentelevän yrityksen parista. Uudessa työssään hän kertoo hyödyntävänsä opinnäytetyössä opittua seuraavasti: ”Opinnäytetyöni antoi minulle hyvät valmiudet sekä uudenlaisen strategisen ajattelun että palvelumuotoilun menetelmien hyödyntämisessä. Strategiatyössä kokeilevasta kehittämisestä on tullut uusi työkalu ja työssäni olen jo pystynyt tunnistamaan milloin kehittäminen voi tapahtua perinteisen suunnittelun ja milloin kokeilujen avulla. Samoin palvelumuotoilu ja alan palveluntarjoajien kanssa toimiminen ovat minulle tärkeitä työni tavoitteiden saavuttamisessa. Koen, että opinnäytetyö antoi minulle tarvittavan kokemuksen ja varmuuden hakeutua ja toimia tehokkaasti uudessa roolissa”
Kiinnostaako sinua kuulla lisää siitä, miten hyödyntää opinnäytetyöprosessia kokeiluna uranmuutokseen? Lisätietoja antaa: Minna Hellström minnahellstroem@gmail.com
Honkarakenne Oyj:lle tekemäni YAMK-opinnäytetyö on kuvaus tyypillisestä palvelumuotoilun prosessista eri vaiheineen, jossa tutkimuksen kautta saavutettu asiakasymmärrys ohjaa suunnittelua. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Honkarakenne Oyj:lle sisustussuunnittelun palvelukonsepti, joka palvelee erityisesti Sisusta Vapaasti toimituksia ja toimii yleisesti kaupankäyntiä vauhdittavana lisäpalveluna. Lähtökohtana oli Honkarakenteen, eli tilaajan tavoitteet, sekä eri asiakasryhmien tarpeet. Sisustuspalvelutuotteen kehittäminen eteni palvelumuotoilun tuplatimantti -prosessimallia noudattaen vaiheittain tutkimalla, ideoimalla, määrittelemällä, testaamalla ja toteuttamalla.
Työssä hyödynnettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta, jonka tutkimusmenetelminä käytettiin kysely haastattelua ja havainnointia. Tutkimuksessa huomioitiin eri sidosryhmät ja lopulta toteutettiin kolme erilaista kyselyä, jotta päästiin muodostamaan mahdollisimman tarkka kokonaiskuva palveluiden tarpeesta, laajuudesta ja hinnoittelusta. Havainnointi perustui pääosin kilpailija-analyysiin, jonka aineisto oli löydettävissä internetistä. Myös oma ammattiosaamiseni ja kokemus sisustusarkkitehtina ja Honkarakenne Oyj:n hirsitalomyyjänä toimivat avainasemassa havainnointia tehdessä.
Tutkimuksen tuloksena saavutettiin asiakasymmärrys ja saatiin kartoitettua asiakkaiden kiinnostus sisustuspalveluita kohtaan, sekä heitä kiinnostavien tarpeellisten palveluiden laajuus ja hintataso. Kyselyiden avulla saatiin selville myös hirsirakentajia kiinnostavat tämänhetkiset sisustustyylit ja värimaailmat, sekä tavoitteellinen laatutaso. Kokemukseni, ymmärrykseni ja tutkimustulosten pohjalta syntyi palvelupolku, johon ideoin kehitysehdotuksia. Palvelusta muodostuikin lopulta opinnäytetyön sydän. Sitä kuvailtiin Honkarakenne Oyj:llä ansiokkaaksi yhteenvedoksi, jota tullaan hyödyntämään ja jatkojalostamaan tulevaisuuden palvelukehityksessä. Opinnäytetyön osalta jatkokehitykseen valikoituivat asiakkaille tarjottavat sisustus-suunnittelupalvelut ja kolme erilaista sisustusteemaa esimerkkisuunnitelmineen. Teemat rakennettiin kyselyiden pohjalta ihmisiä eniten kiinnostavien sisustustyylien ja pintakäsittelyiden mukaan. Tutkimustuloksiin nojaten ideoin ja hinnoittelin sisustuspalvelun, joka on räätälöity edesauttamaan Hongan koko tilaus- ja toimitusketjun sujuvuutta. Yksi tärkeistä sisustuspalvelun ominaisuuksista on asiakkaan ja suunnittelijan kohtaaminen.
Tulevaisuuden asiantuntijaprojekteissa tulen hyödyntämään oppimaani palvelumuotoilun prosessia työkaluna ja ohjaamaan suunnittelua tietoisemmin eri vaiheiden lävitse. Vaikka olen toiminut muotoilijana ja sisustusarkkitehtina jo yli kymmenen vuoden ajan, oli kiinnostavaa huomata, kuinka omaa totuttua työskentelytapaa voi muuttaa ja lähestyä aihetta täysin eri näkökulmasta tutkimuksen kautta. Samalla ymmärsin, kuinka tärkeää asiakasymmärryksen saavuttaminen on, jotta tuote- ja palvelukehitystä voidaan ohjata oikeaan suuntaan. Yhtä tärkeää on myös tunnistaa ja rajata yrityksen kannalta merkittävimmät asiakassegmentit, että kohdennettuja tuotteita ja palveluita tarjotaan yrityksen näkökulmasta tuottaville asiakkaille.
