Asemien käyttäjälähtöinen suunnittelu nosti esiin sen, että pienillä asioilla on merkitystä
Muotoilun YAMK opinnäytetyössään Minna Raatikka tutki, miten juna-asemia voidaan kehittää käyttäjien näkökulmasta palvelumuotoilun keinoin. Työ toteutettiin Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimialalle ja yhteistyössä kaupungin liikenneasiantuntijoiden kanssa. Tarkastelun kohteena olivat Tikkurilan, Korson ja Martinlaakson asemat. Työn lopputulokseksi saatiin, että asemien olosuhteita voidaan kehittää peruskorjaus- ja kunnossapitotoimien lisäksi pienillä toimilla, kunhan niillä on merkitystä käyttäjille. Samoin esiin nousi havainto, että kaupungin toimintatapoja tulisi kehittää, jotta käyttäjälähtöisten toimien toteuttaminen helpottuisi.
Työn tulokset vahvistivat omaa näkemystä siitä, että liikenteen asiantuntijana on erittäin tärkeää tuntea sekä käyttäjät että toimintaympäristö, jotta osataan ja kyetään tekemään oikeita ratkaisuja oikeisiin kohtiin. Palvelumuotoilun avulla näihin teemoihin pääsi tehokkaasti ja oivaltavasti käsiksi. Työn aikana omaan työkalupakkiin kertyi monia oppeja. Selkeimpänä nostona on tiedon visuaalisuuden merkitys ja sen tuoma apu kommunikointiin niin asiantuntijoiden kuin kansalaisten keskuudessa. Yllättävin oppi oli, se että ymmärsin, mitä iteratiivisella muotoiluprosessilla tarkoitetaan ja miksi iteratiivinen ote on hyödyllistä. Työn aikana tutkimuskohde laajentui käyttäjistä toimijoihin, koska työn aikana uskallettiin irrottautua alussa määritetyistä kysymyksistä työn aikana esiin nousseisiin kysymyksiin. Tämä mahdollisti sen, että asioita päästiin ratkaisemaan pintaraapaisua pidemmälle. Pyrin säilyttämään iteratiivisen otteen ja ajattelutavan jatkossakin, vaikka suunnitteluhankkeissa on tiukat aikarajat ja resurssit, jotka usein ovat ennakkoon määritetyt.
Timanttisin oivallus oli asioiden tarkasteleminen käyttäjälähtöisesti. Toki yhdessä tekeminen ja eri sidosryhmien osallistaminen on ollut aina läsnä suunnittelutyössäni, mutta työn kautta sain vahvistuksen siitä, että liikennettä suunnitellaan ihmisille, jolloin heidän liikkumisongelmien on oltava suunnittelun keskiössä. Käyttäjien ja toimijoiden tarpeiden ymmärtäminen tuo suunnitteluun lisäarvoa, helpottaa ratkaisuiden löytämistä monimutkaisiin haasteisiin ja pilkkoo isot suunnittelukokonaisuudet ihmisen mittakaavaan. Itse ajattelen, että kun suunnittelun tai toteuttamisen resursseista tai ajasta on puute, pitäisi suunnittelun tarkoitusta pystyä kirkastaa ja vastamaan kysymykseen, miksi me teemme tätä. Usein lopputuloksena päädytään yhteiseen ja samaan vastaukseen – meille käyttäjille.
Opinnäytetyö. Asemien käyttäjälähtöinen suunnittelu – Palvelumuotoilun hyödyntäminen Vantaan juna-asemien kehittämisessä. Minna Raatikka 2023.