Teollisen muotoilun neljännen vuoden opiskelijat suunnittelivat U6 työpajan jo valmistettavien tuotteiden tueksi uusia tuotteita, joista koostuu valmiita tuotepaketteja esim. ensisasuntoon muuttavalle tai opinnot aloittavalle. Palvelumuotoilun näkökulmasta projektia suunniteltiin niin, että tuotepaketteja on mahdollista tarjota henkilöille, joilla on talodellisesti vaikea elämäntilanne ja he voivat saada sosiaalitoimistosta maksusitoumuksen sijaan 4U-tuotepaketin.

Suunnittelijat: Karoliina Haimakka, Milva Mettälä, Milla Korpi, Henrietta Varhi. Ohjaava opettaja Tuomo Äijälä.

• 

Uramuutosta suunnittelee moni, mutta koetun riskin lisäksi uuden suunnan löytäminen ja varmistuminen valinnasta herättävät epävarmuutta. Kokeiluja hyödynnetään liike-elämässä kun halutaan oppia mahdollisimman nopeasti. Voiko opinnäytteen avulla kokeilla uutta uraa? Mitä tällainen kokeilu voisi tarkoittaa käytännössä? Ja miten hyvin opitut taidot ja tiedot ovat tulevaisuudessa hyödynnettävissä?

Metropolian ammattikorkeakoulusta juuri muotoilijaksi (YAMK) valmistunut Minna Hellström kertoo omasta kokemuksestaan:
”Tavoittelin opintojen avulla uutta suuntaa uralleni. Olin varma suunnasta, mutta mitä uramuutos voisi konkreettisesti tarkoittaa jo keski-ikään ehtineelle?  Miten varmistaa oman osaamisen kertyminen? Miten paljon voisin hyödyntää oppimaani uudessa roolissa?”

Uuden uran kokeileminen on pitkään työelämässä mukana olleelle vaikeampi toteuttaa. Opinnäytetyön tekeminen uudelle yritykselle voi kuitenkin avata mahdollisuuden kokeilla uuden tyyppistä roolia ja näin sekä tarjota mahdollisuuden oppia uutta että hankkia kokemusta mitä uusi rooli käytännössä vaatisi. Huomioi prosessissa seuraava:

1. Valitse opinnäytetyön teemaksi ajankohtainen teema, joka kiinnostaa tavoittelemaasi alan yritystä toimeksiantajaksi. Näin saat yritykseltä parhaan tuen ja opit varmasti.
2. Valmistaudu toimimaan itsenäisesti. Ulkopuolisen tutkijan odotetaan toimivan asiantuntevasti ja johtavan omaa työtään. Itsenäinen työ tarjoaa mahdollisuuden testata roolia käytännössä.
3. Rajaa teema oppimistavoitteisiisi nähden. On hyvä olla avoin työn suunnalle ja säilyttää positiivinen vire, mutta muistaa omat tavoitteet oppimiselle ja rajata työ niiden avulla.

Valmistuttuaan Minna Hellström saavutti tavoitteensa uuden suunnan löytämisestä. Uusi suunta löytyi eri alalta, mutta saman tyyppisten ongelmien kanssa työskentelevän yrityksen parista. Uudessa työssään hän kertoo hyödyntävänsä opinnäytetyössä opittua seuraavasti:
”Opinnäytetyöni antoi minulle hyvät valmiudet sekä uudenlaisen strategisen ajattelun että palvelumuotoilun menetelmien hyödyntämisessä. Strategiatyössä   kokeilevasta kehittämisestä on tullut uusi työkalu ja työssäni olen jo pystynyt tunnistamaan milloin kehittäminen voi tapahtua perinteisen suunnittelun ja milloin kokeilujen avulla. Samoin palvelumuotoilu ja alan palveluntarjoajien kanssa toimiminen ovat minulle tärkeitä työni tavoitteiden saavuttamisessa. Koen, että opinnäytetyö antoi minulle tarvittavan kokemuksen ja varmuuden hakeutua ja toimia tehokkaasti uudessa roolissa”
 
Kiinnostaako sinua kuulla lisää siitä, miten hyödyntää opinnäytetyöprosessia kokeiluna uranmuutokseen? Lisätietoja antaa: Minna Hellström minnahellstroem@gmail.com

Opinnäytetyö

Muotoilun YAMK Opinnäytetyö

Honkarakenne Oyj:lle tekemäni YAMK-opinnäytetyö on kuvaus tyypillisestä palvelumuotoilun prosessista eri vaiheineen, jossa tutkimuksen kautta saavutettu asiakasymmärrys ohjaa suunnittelua. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Honkarakenne Oyj:lle sisustussuunnittelun palvelukonsepti, joka palvelee erityisesti Sisusta Vapaasti toimituksia ja toimii yleisesti kaupankäyntiä vauhdittavana lisäpalveluna. Lähtökohtana oli Honkarakenteen, eli tilaajan tavoitteet, sekä eri asiakasryhmien tarpeet. Sisustuspalvelutuotteen kehittäminen eteni palvelumuotoilun tuplatimantti -prosessimallia noudattaen vaiheittain tutkimalla, ideoimalla, määrittelemällä, testaamalla ja toteuttamalla.
Työssä hyödynnettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta, jonka tutkimusmenetelminä käytettiin kysely haastattelua ja havainnointia. Tutkimuksessa huomioitiin eri sidosryhmät ja lopulta toteutettiin kolme erilaista kyselyä, jotta päästiin muodostamaan mahdollisimman tarkka kokonaiskuva palveluiden tarpeesta, laajuudesta ja hinnoittelusta. Havainnointi perustui pääosin kilpailija-analyysiin, jonka aineisto oli löydettävissä internetistä. Myös oma ammattiosaamiseni ja kokemus sisustusarkkitehtina ja Honkarakenne Oyj:n hirsitalomyyjänä toimivat avainasemassa havainnointia tehdessä.

Tutkimuksen tuloksena saavutettiin asiakasymmärrys ja saatiin kartoitettua asiakkaiden kiinnostus sisustuspalveluita kohtaan, sekä heitä kiinnostavien tarpeellisten palveluiden laajuus ja hintataso. Kyselyiden avulla saatiin selville myös hirsirakentajia kiinnostavat tämänhetkiset sisustustyylit ja värimaailmat, sekä tavoitteellinen laatutaso. Kokemukseni, ymmärrykseni ja tutkimustulosten pohjalta syntyi palvelupolku, johon ideoin kehitysehdotuksia. Palvelusta muodostuikin lopulta opinnäytetyön sydän. Sitä kuvailtiin Honkarakenne Oyj:llä ansiokkaaksi yhteenvedoksi, jota tullaan hyödyntämään ja jatkojalostamaan tulevaisuuden palvelukehityksessä. Opinnäytetyön osalta jatkokehitykseen valikoituivat asiakkaille tarjottavat sisustus-suunnittelupalvelut ja kolme erilaista sisustusteemaa esimerkkisuunnitelmineen. Teemat rakennettiin kyselyiden pohjalta ihmisiä eniten kiinnostavien sisustustyylien ja pintakäsittelyiden mukaan. Tutkimustuloksiin nojaten ideoin ja hinnoittelin sisustuspalvelun, joka on räätälöity edesauttamaan Hongan koko tilaus- ja toimitusketjun sujuvuutta. Yksi tärkeistä sisustuspalvelun ominaisuuksista on asiakkaan ja suunnittelijan kohtaaminen.
Tulevaisuuden asiantuntijaprojekteissa tulen hyödyntämään oppimaani palvelumuotoilun prosessia työkaluna ja ohjaamaan suunnittelua tietoisemmin eri vaiheiden lävitse. Vaikka olen toiminut muotoilijana ja sisustusarkkitehtina jo yli kymmenen vuoden ajan, oli kiinnostavaa huomata, kuinka omaa totuttua työskentelytapaa voi muuttaa ja lähestyä aihetta täysin eri näkökulmasta tutkimuksen kautta. Samalla ymmärsin, kuinka tärkeää asiakasymmärryksen saavuttaminen on, jotta tuote- ja palvelukehitystä voidaan ohjata oikeaan suuntaan. Yhtä tärkeää on myös tunnistaa ja rajata yrityksen kannalta merkittävimmät asiakassegmentit, että kohdennettuja tuotteita ja palveluita tarjotaan yrityksen näkökulmasta tuottaville asiakkaille.

Iisa Laatio

Kuva: Iisa Laatio

Palvelumuotoilusta apua ongelmanratkaisuun

Suomessa tällä hetkellä joka kolmas ihminen kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyyden yleisyys ja sen haitalliset terveysvaikutukset tekevät siitä merkittävän yhteiskunnallisen ongelman. Yksinäisyyden vähentämisessä järjestöillä on merkittävä rooli. Koulutetut vapaaehtoiset kohtaavat yksinäisyyttä kokevia, ystävää pyytäneitä muun muassa Punaisen Ristin ystävätoiminnassa.

Koska apua tarvitsevia on paljon, ei ole varaa hukata yhtään yksinäisten auttamisesta kiinnostunutta, sanoo sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta Suomen Punaiselta Ristiltä.

Punaisen Ristin ystävätoimintaan mukaan pääsyn prosessin kehittämisessä muotoiluajattelu ja palvelumuotoilun menetelmät osoittautuivat erittäin toimiviksi. Prosessi kaipasi kehittämistä, sillä vapaaehtoisen polussa oli paikoin aukkoja ja polku veti hitaasti. Koulutuksiin osallistuneille tehdyllä kyselyllä kartoitettiin ongelmakohtia ja syitä sille, miksi he eivät olleet lähteneet mukaan toimintaan ystäväkurssin jälkeen.

Laaja-alainen perehtyminen muotoilun ja palvelumuotoilun teoriaan luo hyvän pohjan käytännön kehittämistyölle. Monien menetelmien käyttäminen ja niiden yhdisteleminen omiin tarpeisiin sopiviksi opinnäytetyössä on hyödyllistä ja antaa hyviä työkaluja tuleviin projekteihin. Opintojen aikana on hyvä ottaa käyttöön laajasti keskeisiä palvelumuotoilun menetelmiä ja juuri niitä, joita voi jatkossa käyttää, missä tahansa palvelumuotoiluprosessissa ja ongelmanratkaisussa.

Yhteiskehittämisen teoria ja käytäntö tukevat hyvin palvelumuotoiluprosessia. Kun käyttäjät osallistetaan kehittämiseen, saadaan lopputulokseksi ratkaisut, jotka aidosti palvelevat käytännön työtä. Paras asiantuntemus löytyy käyttäjiltä itseltään. Yhteiskehittäminen edistää myös luottamuksen ja sitoutumisen rakentumista. Yhdessä kehitettyä tulee käyttäneeksi todennäköisemmin kuin muiden ylhäältä antamaa.

Yhteiskehittäminen soveltuu erittäin hyvin vapaaehtoistoimintaan, toteaa muotoilun lehtori Juha Ainoa Metropoliasta.

Järjestöissä ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä on vielä paljon sijaa palvelumuotoilulle. Palvelumuotoilusta kyllä puhutaan ja sitä käytetäänkin, mutta ongelmanratkaisu-ulottuvuutta ei ole vielä hyödynnetty riittävästi. Tulevaisuudessa haluaisin viestiä järjestöille palvelumuotoilusta juuri ongelmanratkaisun menetelmänä ja tukea järjestöjen työntekijöitä, luottamusjohtoa ja vapaaehtoisia löytämään ratkaisuja visaisiinkin ongelmiin yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun keinoin, sanoo palvelumuotoilua Metropoliassa opiskellut Maaret Alaranta.

 

Kuva: Seinäkävely on hyvä muotoiluprosessin havainnollistaja työpajoissa. Maaret Alaranta

Opinnäytetyö

Kirsi Juntusen YAMK-opinnäytetyön toimeksiantaja oli Taito Etelä-Suomi ry, joka on osa valtakunnallista Taitojärjestöä ja jonka muodostavat kolme aiemmin itsenäistä Taito-yhdistystä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa yhdistymisten vaikutuksia henkilöstöön ja toimintakulttuuriin, tutkia yhdistyksen nykyistä organisaatiota ja johtamista sekä selvittää palvelumuotoilun menetelmin yhdistyksen valmiuksia kehittää toimintatapo-jaan. Yhdistymisien yhteydessä oli havaittu, että haasteita olivat aiheuttaneet yhdistysten erilaiset toi-mintakulttuurit, toiminnan kehittäminen ja johtaminen.
Organisaatioiden yhdistyessä tulee kiinnittää huomiota vaikutuksiin henkilöstölle ja johtamiseen sekä tehdä selkeä suunnitelma muutosprosessin läpiviemiseksi. Palvelumuotoilun menetelmien hyödyntämi-nen prosessissa on yksi vaihtoehto onnistuneen muutoksen läpiviemiseen. Työyhteisössä on näkyvän työn osaamisen ohella näkymätöntä ja hiljaista tietoa. Yhdistyneissä organisaatioissa pitäisi pyrkiä otta-maan nämä huomioon ja hyödyntämään työntekijöiden osaamista monipuolisesti.
Yhdistymisen jälkeen on olennaista uudistaa ja yhtenäistää toimintakulttuuri, jotta voidaan paremmin keskittyä organisaation ydintoimintoihin sekä niiden kehittämiseen. Muutosprosessi tulisi hallita koor-dinoidusti, ja dialogia ja tulevaisuuden suunnittelua tulisi käydä positiivisella asenteella.
Opinnäytetyössä Kirsi nostaa esille organisaation, toimintakulttuurin, johtajuuden sekä muutoksen ja toi-mivan työyhteisön. Prosessin aikana tuotettiin ratkaisuja organisaation yhtenäistämiseen sekä kehittä-miseen palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen. Työssäni käytin seuraavia palvelumuotoilun menetelmiä: kysely, työpaja, havainnointi ja ekosysteemikartan valmistus.

Tuottamaani aineistoa voin hyödyntää monipuolisesti itseni kehittämisessä esihenkilönä sekä organisaa-tion ydinprosessien kehittämisessä. Opinnäytteen tuloksia, havaintoja ja ratkaisuja voi hyödyntää myös mahdollisten tulevien organisaatioyhdistymisten yhteydessä.

Kuva: Kirsi Juntunen

Opinnäytetyö

Kiertotalous tulee väistämättä mukaan eri toimialoille regulaation ja ehtyvien neitseellisten materiaalien takia. Muutos voi olla yrityksille suuri ja siirtymät tuovat haasteita.
Marraskuussa valmistunut Marika Lehden YAMK-opinnäytetyö pyrkii löytämään olennaiset tekijät yritysten asenteissa ja motiiveissa kiertotalouden suhteen ja muotoilemaan löydösten avulla tarpeellisia palveluita. Työn yhteiskumppanina on Rester Oy, joka on aloittanut syksyllä 2021 ensimmäisenä Suomessa tekstiilien kierrätyksen teollisessa mittakaavassa. Rester Oy kerää ja kierrättää yritysten poistotekstiilejä sekä sivuvirtoja. Mekaanisen kierrätysprosessin kautta poistotekstiilit muuttuvat jälleen arvokkaaksi kuiduksi, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti erilaisissa tuotteissa. Näin yhteistyökumppanit voivat siirtyä kohti vastuullisempaa toimintaa ja löytää myös uusia markkinoita tuotteilleen.

Yritykset hakevat kiertotaloudesta hyvin erilaisia asioita. On yrityksiä, joille kiertotalous on kirjoitettu DNA:han ja yrityksiä, jotka haluavat olla mukana, mutta harkiten ja kokeillen. Muotoillut palvelut pyrkivät vastaamaan yritysten erilaisiin tilanteisiin ja mahdollistamaan yhteistyön räätälöidyt tarpeet.
Olennaiseksi havaittuja kehittämisen kohteita:

 

Opinnäytetyössä pyritään kuvaamaan myös nykyistä globaalia lineaarista tekstiilien tuotantoa systeemikartan avulla. Työssä esitellään myös kartta, joka kuvaa muutosta, jonka kierrätystoimija voi saada aikaan systeemissä. Karttojen avulla voidaan pohtia muutoksen tuomia riskejä tai mahdollisuuksia oman yrityksen kannalta.
Opinnäytetyö on ollut sukellus kiertotalouteen, sen erikoispiirteisiin ja haasteisiin. Työ on ajankohtainen, koska kiertotalous yleistyy liiketoiminnassa. Tekijä on työssä voinut yhdistää aiempaa tekstiili- ja tuotekehitysosaamistaan palvelumuotoiluun ja näin laajentaa osaamistaan. Tälle osaamisyhdistelmälle on toivottavasti tulevaisuudessa käyttöä muotoilukentällä, kun asiakasyritykset hakevat kiertotalouteen ratkaisuja.

 

 

Opinnäytetyö