Suomalaisen finanssialan yrityksen muotoilun maturiteetin vahvistamiseksi laadittiin kattava toimenpidelista, joka perustuu opinnäytetyön laajaan tutkimukseen. Käyttäjäkeskeisyyden integroiminen yrityksen tuotekehitysprosessiin on keskeinen askel muotoiluprosessin ja -periaatteiden vahvistamisessa yrityksen toiminnassa. Käyttäjien osallistamissuunnitelma on suunniteltu vastaamaan yrityksen tarpeisiin käyttäjäkeskeisyyden juurruttamiseksi.

Heli Turusen YAMK opinnäytetyön tietoperusta ja suunnitteluprosessi perustuvat vahvasti muotoilun periaatteisiin ja palvelumuotoilun menetelmiin. Työssä perustelen yrityksen nykyistä muotoilun maturiteettitasoa ja kuvailen yksityiskohtaisesti suunnitteluprosessin vaiheet sekä niiden analyysit. Tärkeät sidosryhmät, kuten yrityksen liiketoimintatiimien asiantuntijat, ohjasivat suunnittelutyötä prosessin eri vaiheissa. Opinnäytetyön tuloksena syntyi käyttäjien osallistamissuunnitelma ja alustavia ohjeita käyttäjäraadin kokoamiseksi, jotka sisällytettiin yrityksen
tuotekehitysprosessimalliin. Tulevaisuutta varten laadittiin myös muotoilun maturiteetin nostamiseen
toimenpidelista.

Opinnäytetyöprosessin kautta omaksuin monipuolisia taitoja ja näkökulmia asiantuntijatyön
tehostamiseksi:
● Teorioiden kyseenalaistaminen: Tarkastelemalla kriittisesti valmiiksi annettuja malleja, kuten muotoilun maturiteettimalleja ja tuplatimantti -prosessia, mahdollistaa niiden aukkojen tunnistamisen ja parhaiden käytäntöjen poimimisen esimerkkeinä asiantuntijatyöhön.

● Osallistavan suunnitteluprosessin hyödyntäminen: Osallistava suunnitteluprosessi asiantuntijatyössä edesauttaa, että lopputulokset vastaavat käyttäjien todellisiin tarpeisiin. Tämä lähestymistapa parantaa lopputuloksen käytettävyyttä ja hyödyllisyyttä.

● Muotoilun maturiteetin tiedostaminen: Nykyisen muotoilun maturiteetin tiedostaminen on avain jatkuvaan kehittymiseen ja muotoilun vahvistamiseen yrityksessä.

● Työpajojen suunnitteluun panostaminen: Työpajojen suunnitteluun panostaminen on investointi, joka edesauttaa tavoitteiden saavuttamista ja osallistujien sitoutumista. Huolellinen suunnittelu mahdollistaa työpajan joustavuuden ja suunnitelmallisuuden, mikä puolestaan vahvistaa tehokkuutta.

● Muotoilu ja liiketoiminta: Muotoilulla ja liiketoiminnalla on häilyvä raja. Asiantuntijatyössä liiketoimintamallien kehittäminen suunnittelun avulla vahvistaa tutkitusti yrityksen toimintaa.

Opinnäytetyöni lopputulokset ohjaavat asiantuntijatyötäni kohti käyttäjäkeskeisempää kehitystapaa ja tarjoavat
suunnitelmallisuutta muotoilun periaatteiden toteutumiselle. Lopputulokset toimivat käytännön tiekarttana kohti
seuraavaa muotoilun maturiteettitasoa yrityksessä. Lopputulosten vaikutukset näkyvät ajan myötä, vaatien
sisäistämistä ja aikaa yrityksen tuote- ja palvelukehityksessä.

Heli Turunen, UX & UI Designer, heliemiliaturunen@gmail.com

Metropolia ammattikorkeakoulussa muotoilun tutkinto-ohjelmassa on julkaistu uusi YAMK opinnäytetyö hyvin ajankohtaisesta aiheesta liittyen teollisuusyritysten digitalisaatioon. Yhä useampi perinteinen toimiala kokee
vahvaa muutosta digitalisaation kirittämänä. Yritykset ovat myös huomanneet, miten muuttuvalla toimialalla digitaalinen arvonluonti tapahtuu yhteistyössä yritysten kesken, kumppanuuksien sekä digitaalisten alustojen ja ekosysteemien kautta.

Olli Kilpeläisen opinnäytetyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun työkaluja yrityksen uuden kumppanityökalun
suunnittelun alkuun saattamisessa. Kumppanuustyökalu mahdollistaa edellä kuvatun yhteisen arvonluonnin. Yritys halusi yhdessä eri sidosryhmien kanssa selvittää, mitkä ovat tällaisen kumppanuustyökalun tärkeimmät ominaisuudet ja tarpeet eri näkökulmista mietittyinä. Tutkimus suoritettiin hyödyntäen haastatteluita sekä fasilitoituja työpajoja. Niiden tuloksista tehtiin läheisyyskaavio ja kerättiin ideointiin monia ehdotuksia. Analysoinnin ja ideoinnin pohjalta valmistettiin prototyyppi, palvelupolku sekä priorisoitu tiekartta yritykselle.

Vaikka tämän työn prosessi toteutettiin tietylle yritykselle tiettyyn tarpeeseen, oli prosessi selkeästi hyvin hyödynnettävissä myös jatkossa joko saman tehtävänannon pidemmälle viemiseen tai sitten jonkin muun
kehitysalueen asiakaslähtöiseen suunnitteluun. Vastaavaa lähestymistapaa, pohjautuen palvelumuotoilun prosessiin ja erinäisiin työkaluihin on hyvin mielekästä käyttää minkä tahansa kehitysprojektin apuna. Opiskelijalle jäi siis työstä ensinnäkin jo itsessään arvokas projekti kohdeyritykselle, sekä myös todennettuja työkaluja sekä oppeja metodien
soveltuvuudesta erilaisten sidosryhmien kanssa tehtävään yhteiskehitykseen.

Olli Kilpeläinen, Espoossa 17.11.2023

Mitä on EdTech?
Helsinki, sekä sen elinkeino-osaston alla toimiva innovaatiot ja uudet kokeilut -organisaatio
Testbed Helsinki tavoittelevat paikkaa Euroopan johtavana kokeilukaupunkina vuoteen 2025
mennessä ja pitää yhtenä testaamisen pääteemana EdTechiä.

EdTech kuvaa koulutusinnovaatioita, jotka pääasiassa rakentuvat digitaalisille alustoille tai erilaisille älylaitteille.
Globaalisti EdTech-markkinan ennustetaan kasvavan 17.8% vuodessa vuoteen 2029 asti.
Kasvua hakee myös Suomen noin 300 EdTech- yritystä, jotka osaltaan tukevat Opetushallituksen kunnianhimoista tavoitetta kasvattaa Suomen koulutusvienti miljardiin euroon vuoteen 2030.

Koska testaustoiminnan toivotaan laajenevan koskemaan myös kansainvälisiä EdTech-yrityksiä ja se on myös osa Helsingin Elinkeino-osaston strategian mukaista toimintaa, haluttiin tässä Pekka Harjulan YAMK–
opinnäytetyössä selvittää kuinka kansainväliset EdTech- Yritykset kokevat yhteistyön Testbed Helsingin kanssa.

Kansainvälisten EdTech-yrityksien näkökulma
Ei ole yllätys, että koulutuspuolen tuotteita halutaan testata suomalaisessa ympäristössä ja Helsingissä. Haastattelujen mukaan Suomeen yrityksiä vetää korkeasti koulutetut opettajat, laaja teknologiaosaaminen ja korkea koulutuksen taso, joustava testausprosessi ja tietenkin mahdolliset uudet avaukset yrityksen kasvua ajatellen. Tällä hetkellä kuitenkin suurin osa yhteistyöhön hakeutuneista kansainvälisistä yrityksistä saa kielteisen päätöksen liittyen yhteistyöhön.

Kansainvälisille yrityksille tehdyistä haastatteluista selviää, että yritysten suurimmat haasteet liittyvät puutteelliseen tietopohjaan. Tietoa puuttuu liittyen yhteistyön aloittamiseen, yhteistyöhön tai sen jatkoon, sekä suomalaiseen koulutusjärjestelmään, pedagogiikkaan tai opettajien rooliin. Haastattelujen perusteella tämä juontuu osaksi yrityksien panoksesta selvitystyöhön ja osaksi saatavilla olevan informaation määrästä.

Opinnäytetyö tuo pohdinnassaan esiin seuraavia askelia liittyen Testbed Helsingin ja kansainvälisten EdTech-yrityksien toimivampaan yhteistyöhön.

• Testbed Helsingin tulisi rakentaa kattavampi tietopaketti yhteistyöhön hakeutuville kansainvälisille yrityksille.
• Testbed Helsingin tulisi pohtia tapoja viestiä kielteisestä päätöksestä sävyyn, joka tukisi Helsingin Brändi-imagoa. Miten viestiä rakentavasti yritykselle, että vaikka jokin tuote onkin kiinnostava se ei toimi suomalaisessa ja helsinkiläisessä kontekstissa?
  Opinnäytetyö: Helsinki EdTech-testausympäristönä – Mitä kansainväliset EdTech-yritykset toivovat saavansa yhteistyöstä Testbed Helsingin kanssa? Pekka Harjula. 2023. Metropolia, Muotoilija YAMK Linkki

-miten palvelumuotoilu ja oppiminen kohtaavat toisensa

Pia Revon palvelumuotoilun opinnäytetyö rakentui teoreettisesta ja toiminnallisesta osuudesta. Työn tavoitteena oli tutkia mitkä ovat parhaita keinoja monialaisessa verkostossa työskentelevän henkilöstön osaamisen vahvistamiseen ja miten työkyvyn tuen uusia malleja juurrutetaan osaksi organisaatiota. Työn toimeksiantajana toimi Työkykyisempi Stadi -hanke, jossa työkyvyn tuen malleja kehitettiin ja kokeiltiin hankkeen toiminta-aikana.

YAMK opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui organisaatioiden oppimisesta, digitaalisesta oppimisesta, oppimismuotoilusta, sosiokonstruktiivisesta oppimisteoriasta, palvelumuotoilusta ja muotoiluajattelusta. Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin oppimiskokonaisuus Helsingin kaupungin sisäiseen käyttöön tarkoitetulle oppimisalustalle. Kehittämistyössä käytettiin palvelumuotoilun menetelmiä ja yhteiskehittämistyöhön osallistettiin Työkykyisempi Stadi -hankkeen sidosryhmäkumppaneita.

Kehitystyön aikana havaittiin, että palvelumuotoilun menetelmät ja yhteiskehittäminen sopivat hyvin digitaalisen oppimiskokonaisuuden tuottamiseen. Työ toteutettiin käyttämällä joitain tyypillisimpiä palvelumuotoilun menetelmiä. Kahden työpajan lisäksi kohderyhmään perehdyttiin muun muassa haastatellen ja kyselyllä. Varsinainen oivallus palvelumuotoilun hyödyntämisestä oppimisessa saatiin, kun perehdyttiin tarkemmin oppimismuotoilun käsitteeseen, ja siihen miten oppimismuotoilussa hyödynnetään muotoilun menetelmiä.

Asiantuntijatyötä pidetään ajoittain yksinäisenä puurtamisena, jossa yksi tietty henkilö työpaikalla hallitsee alansa monimutkaisuudet ja varjelee niitä ominaan. Tutkimuksessa todettiin, että organisaation osaamisen kehittämisessä yhden yksittäisen henkilön osaamisella on pienempi rooli kuin vahvalla ja positiivisesti vuorovaikutteisella tiimillä. Oppimismuotoilu ja yhteiskehittäminen voidaan tuoda koko organisaation asiaksi. Jatkan omassa työssäni oppimisen parissa ja opinnäytetyön tekeminen kirkasti minulle sitä, kuinka monenlaista osaamista ja yhteistyötä organisaation kehittämistyössä tarvitaan. Koulutus on antanut minulle varmuutta asiantuntijatyöhön ja aion jatkaa omaa oppimatkaani yhteiskehittämisen, oppimismuotoilun ja palvelumuotoilun menetelmien parissa soveltaen niiden parhaita paloja omaan työhöni.

Opinnäytetyö Theseus-tietokannassa