VIIMEINEN PUU – kuvakirja ympäristökasvatuksen välineenä

Jenna Kallonen tutki opinnäytetyössään ympäristökasvatuksen ja taiteen yhdistämistä lasten kuvakirjan muodossa, erilaisia muotoilun menetelmiä apuna käyttäen.

Työn tutkimuksellisessa osuudessa käsitellään muunmuassa ympäristö-kasvatuksen sisältöä, lasten luontosuhteen kehittämisen metodeja sekä jo olemassa olevia ympäristökasvatuksen aiheiden ympärille rakennettuja lasten kuvakirjoja. Tämän lisäksi työssä tutkitaan kuvakirjaa objektina sekä kuvan, värien, hahmojen ja sana-kuvasuhteen merkitystä lapselle ja lapsen kehitykselle.Tutkimuksessa otetaan myös kantaa kuvitukseen ja sen merkitykseen lastenkirjallisuudessa, sillä Jenna uskoo sen olevan avainasemassa tunteiden herättämisessä ja aiheen ymmärtämisessä.

Opinnäytteen toiminnallinen osuus keskittyy Viimeinen Puu– kuvakirjan luomisprosessiin. Kirjan teemoja ovat muunmuassa avohakkuut ja niiden haitalliset vaikutukset, yhteisöllisyys, ystävyys ja rakkaus luontoa kohtaan.Työssä tutustutaan myös kuvakirjan julkaisuprosessiin, kustannusmahdollisuuksiin sekä markkinointiin.  Jenna pyrkii tuomaan esiin sen, kuinka metsä on tärkeä paikka monille ja miten avohakkuut vaikuttavat metsän asukkaiden elämään. Tärkeintä kirjassa on herättää empatiaa luontoa ja sen eläimiä kohtaan ja toivottavasti kannustaa lapsia tutkimaan omaa lähimetsäänsä. Kirjan kuvitukset on toteutettu sekatekniikalla, pohjalla guassimaalaus ja yksityiskohtia on lisätty puuväreillä ja tusseilla. Viimeistely ja taustat on tehty Adobe Photoshopilla ja kirjan taitto on tehty Indesignilla.

Jenna aloitti prosessin rajaamalla aihetta ja kirjoittamalla valittujen  aiheiden mukaisen tarinan. Työn tavoitteet jaettiin kolmeen eri kategoriaan: kasvatukselliset, ammatilliset ja visuaaliset. Kasvatukselliset tavoitteeni olivat lasten luontosuhteen parantaminen ja ympäristöempatian herättäminen. Visuaalisina tavoitteitana Jennalla oli luoda kuvakirja joka viihdyttäisi sekä lasta että vanhempaa, ja käyttää kuvaa joka ilmaisi tarinan myös ilman sanoja. Ammatillisena tavoitteena Jennalla taas oli oman kuvallisen ilmaisun vahvistaminen ja kuvittamisen ammattimaailmaan tutustuminen. Prosseni kuvaamiseen Jenna käytti “pehmeää” tuplatimanttimallia, joka auttoi aikataulutuksessa ja prosessin virtaviivaistamisessa, sekä sen ymmärtämisessä.

Jenna kertoo: ”opinnäytetyöni oli ilman työnantajaa tehty intohimoprojekti, jonka kanssa työskentely jatkuu yhä. Kirjaa ei ole vielä julkaistu, mutta kustantajan etsimisprosessi on käynnissä. Opin työtä tehdessä paljon, ja olen kiinnostunut jatkamaan ympäristökasvatuksen ja taiteen yhdistämisen projektien parissa jatkossakin”.

Kuvia VIIMEINEN PUU kirjasta. Kuvitus Jenna Kallonen

 

 

LUOTO sijoittui toiseksi Kotoa kiertoon kilpailussa

Kuvassa on kierrätyssysteeemi. Erikokoisia lajittelulaatikoita alustalla.

Teollisen muotoilun opiskelijat Lilja Nikkilä ja Ava-Elisabeth Ranta sijoittuivat LUOTO ehdotuksella toiselle sijalle Kotoa kiertoon -suunnittelukilpailussa, joka kohdistettiin erityisesti muotoiluopiskelijoille.

Tavoitteena LUOTO kierrätyssysteemissä on nostaa kaikkien kotitalouksien lajitteluastetta mahdollistamalla helppo ja monipuolinen kierrätys jokaiselle. Lilja ja Ava-Elisabeth uskovat,  että kun jätteiden lajittelu on yhtä vaivatonta kuin lajittelematta jättäminen, niin jokaisella on varaa valita oikein. Kierrätyksen tulisi olla jokaisen saavutettavissa ja LUOTO mahdollistaa sen.

LUOTO on universaali ja modulaarinen kierrätyssysteemi, joka ei vaadi asennusta ja sopii kaikkiin keittiöihin. LUOTO koostuu kehikosta, sekä erilaisista astioista, joiden avulla sovitat helposti paikan jokaiselle jätelajikkeelle, mitä kotitaloudessasi syntyy, biojätteestä tekstiileihin. Kaavan avulla astioita on myös mahdollista valmistaa itse kotona.

Kuvassa on kierrätyssysteeemi. Erikokoisia lajittelulaatikoita alustalla.

Kuvassa on piirrokset kierrätysjärjestelmästä.

Kuvassa on kaaviokuva kierrätyslaatikosta

Lue lisää

MUOTOILIJAN TYÖKIRJA JULKAISTU

Kuvassa Maria Jokinen. Kädessä Marialla on Muotoilijan työkirja

Muotoilijan työkirja on muotoilun opiskelijoiden ensimmäinen oma työelämäopas. Inspiraatio lähti TEKin Työkirjasta, kertoo oppaan suunnitellut teollisen muotoilun opiskelija Maria Jokinen.

Kuvassa Maria Jokinen. Kädessä Marialla on Muotoilijan työkirja

Kuvassa Maria Jokinen. Kuva: Helena Hagberg

Suunnittelin opintojani Metropolia-ammattikorkeakoulun tutkintovastaavan Merja Kososen kanssa ja puhuimme opinnäytetyöni aiheesta. Tutkintovastaava oli tutustunut matemaattisluonnontieteellistä alaa opiskelevan tyttärensä TEKin Työkirjaan ja ehdotti, että tekisin vastaavan oppaan muotoilijoille. Työskentelin aikaisemmin Akavan opiskelijoiden puheenjohtajana. TEK oli minulle tuttu liitto Akavan hallituksesta, joten oli helppo ottaa yhteyttä TEKiin. Siitä pyörät lähtivät liikkeelle, Muotoilijan työkirjan tekijä, Maria Jokinen kertoo.

Muotoilualan asiantuntijajärjestö Ornamo ja TEK ovat sopineet kaksoisjäsenyydestä. TEKin jäsenedut ja -palvelut, kuten palkka- ja lakineuvonta kuuluvat myös Ornamon jäsenille.

Muotoilijan työkirja

Lue lisää

Muotoilun opiskelijoilta digitaalisia taideteoksia Beijing Design Weekille

Kuvassa näkymä virtuaaligallerista. Beijing Design Week. Virtualgallery. Anniina Lehikoinen. Santeri Saarinen. Helsinki XR Center

Helsinki on tänä vuonna Beijing Design Weekin teemakaupunki (Guest City). Aasian suurin ja merkittävin muotoilufestivaali on käynnissä 18.9. – 7.10.2021. Helsingin kaupungin festivaalille toteuttama kokonaisuus kulkee nimellä Helsinki Designing Better Life ja jakaantuu koulutuksen ja kaupunkikehityksen alateemoihin.

Metropolia toimii festivaalilla Helsingin kaupungin sisältökumppanina ja järjesti osana ohjelmaa Digital Art Challenge -kilpailun muotoilun tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Haastekilpailun toimeksiantona oli työstää digitaalinen taideteos, joka ilmentää Helsingin parhaita puolia. Teosten kohderyhmänä ovat kansainväliset opiskelijat, joiden toivotaan kiinnostuvan Helsingistä tulevaisuuden opiskelu- tai työpaikkana. Valintaraatiin kuuluivat Helsingin kaupungilta Heidi Forss-Anila ja Karoliina Helkkula, sekä Metropoliasta Auli SillanpääSanteri Saarinen ja Tuomo Äijälä.

Digital Art Challenge -kilpailun ensimmäinen palkinto (2000 €) jaettiin kahden kilpailutyön kesken

  • Movements: Veli-Matti Järvelä, Muotoilun tutkinto-ohjelma, XR-design
  • Helsinki Co-created: Minna Däpp ja Anne Varonen, Muotoilun tutkinto-ohjelma, visuaalisen viestinnän muotoilu

Kaikki haastekilpailussa mukana olevat työt ovat esillä festivaalin aikana Helsinki Virtual Pavilion -tapahtumagalleriassa. Virtuaalipaviljongin on toteuttanut 3D-animoinnin ja -visualisoinnin opiskelija Anniina Lehikoinen osana Helsinki XR Centerin tiimiä. Paviljonki on Mozilla Hubs -alustalla ja siihen on otettu vaikutteita Helsingin installaatiosta Pekingissä. Tapahtumagalleriassa liikutaan ja kommunikoidaan virtuaalisten hahmojen, avatarien avulla. Vieraile virtuaalisessa Paviljongissa tästä.

Kuvassa näkymä virtuaaligallerista. Beijing Design Week. Virtualgallery. Anniina Lehikoinen. Santeri Saarinen. Helsinki XR Center

Visualisointi: Santeri Saarinen

Lue myös: Virtuaalisia Helsinki-postikortteja, digitaidenäyttely ja designdiplomatiaa – Helsingin ohjelmaa Pekingin designfestivaaleilla voi kokea myös etänä

Arabian kampuksen uusi näyttelytila otettu käyttöön

Laajentuneella Arabian kampuksella, uusissa näyttelytiloissa, on esillä muotoilun opiskelijoiden harjoitustöitä ja materiaalikokeiluja. Esillä on tuote- ja palvelukonsepteja sisustusarkkitehtuurin, tekstiilisuunnittelun ja teollisen muotoilun opiskelijoilta.

Sisustusarkkitehtuuri – NAMI vanerijakkara: Mimmi Heikkinen & Nina Keinänen

CUPO jakkara: Katherine Lintunen & Sarra Uittamo

IX Pukkijalkapöytä: Anna Rissanen & Anni Paakkarinen

 

TRIAD Pukkijalkapöytä: Aino Haapakangas & Eea Rajamäki

 

 

Tekstiilisuunnittelun opiskelijoiden neulepeitot: Ida-Lotta Harmio, Pinja Harvela, Mikko Hautala, Saija Hautaniemi,

Veera Heinonen, Tiia Hänninen, Sanni Kiili, Lilja Kinnunen, Riikka Laaksoharju, Alise Sow

 

 

Teollisen muotoilun materiaali- ja valmistusteknologia opintojakson harjoitustyö.

Opiskelijat: Susanna Bergström, Mathias Hagback, Samuel Heikkilä, Birgitta Jalkanen, Heini Karjalainen,

Miika Kokko, Hanna Kähkönen, Lilja Nikkilä, Liisa Laasanen, Matias Lamberg, Marko Sallinen, Kirsi Thessman,

Santtu Teerihalme, Lauri Toikka, Jasmin Villonen

 

Teollisen muotoilun tuotemuotoiluprojekti, risukeitin.

Opiskelijat: Olga Autio, Mikael Berg, Tuomas Linna, Isabelle Rossin, Venla Tihilä, Miina Sirviö,

Eliel Martti, Pekka Vottonen

 

 

 

Esihenkilöverkoston muotoilusta oivalluksia ja asiantuntijuutta omaan työhön

YAMK opinnäytetyö Tiina Raitanen. 2021. Kuvassa kirjoja ja hahmoja ja kännykällä tallennetaan tilanne.

Muotoilun YAMK opiskelija Tiina Raitanen tutki opinnäytetyössään esihenkilöiden sparriverkoston muotoilua. Tausta-ajatuksena oli katse tulevaisuuteen, kun nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastaa sekä asiakaspalvelutyön että sen johtamisen. Oman asiantuntijuuteni kehittymisen suhteessa tähän muutokseen pystyn kiinnittämän työni näkökulmiin eri tasoilla. 

Opinnäytetyössä tarkastelin organisaation siiloutumista teoreettisella tasolla. Aiheeseen syventyessäni sain huomata, ettei siiloutuminen ole automaattisesti paha asia, sillä se auttaa samassa yksikössä toimivia fokusoimaan työtään ja kasvattamaan ryhmäidentiteettiään. Oleellisin asia siilojen suhteen, on siltojen rakentaminen, jotta koko organisaatio voi oppia. Itseohjautuvuuden näkökulmasta, sain vahvistusta ajatukseen siitä, kuinka tärkeä rooli yksilöllä voi olla näiden siltojen rakentamisessa. Rohkealla toimijuudella yksilö pystyy jättämään oman jälkensä työyhteisön kehittämiseen. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää asiantuntijuudesta muutakin kuin oman ydinosaamisalueen hallintaa. Se vaatii kokonaisuuden näkemistä, sekä oman roolinsa vaikuttavuuden tunnistamista ja hyödyntämistä parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

YAMK opinnäytetyö Tiina Raitanen. 2021. Kuvassa kirjoja ja hahmoja ja kännykällä tallennetaan tilanne.

Kuva: Tiina Raitanen

”Ristiinpölyttäminen on tärkeää” 

Eräs tutkimusvaiheeseen osallistuneista kiteytti hienosti yhteen termiin sen, miten asiantuntijan omalle työlle oleellista on ns. ristiinpölyttäminen, eli mahdollisuus päästä keskusteluttamaan omia ajatuksiaan muiden kanssa yli yksikkörajojen. Samantyylistä työtä tekevien kesken on varsin todennäköistä, että joku on jo törmännyt samaan ongelmaan kuin toinen. Ajatus siitä, että olisi kaikkien asiantuntijatyössä eteen tulevien haasteidensa kanssa yksin, on siis ravisteltava pois mielestä. Tätä samaa ajatusmallin muutosta pääsin itsekin harjoittamaan työn edetessä. Muiden asiantuntijuuden hyödyntäminen yhteisen sparrailun kautta on siis varsin tärkeä oppi tästä opinnäytetyöprosessista.

Palvelumuotoilun välineitä käyttäessä oivalsin myös, kuinka lähijohtamistyössä käytetään samoja välineitä, kuin palvelumuotoilussa. Toki pienemmässä, mutta sitäkin iteratiivisemmassa mittakaavassa. Empaattinen nykytilanteen haasteiden tutkiminen vaatii kysymään useaan otteeseen miksi tai pohtimalla journey mapin tavalla tilanteen kulkua alusta loppuun ja siihen liittyvien kipupisteiden tunnistamista. Palvelumuotoilussa käytettävien keinojen hallinta tuo näin monimuotoista osaamista asiantuntijuuteenkin, kun haasteita pystyy tarkastelemaan monelta kannalta.

Työni retrospektiivissä tarkastelin sitä, minkälaista uutta toimintaa työ on edellyttänyt kohderyhmältä.  Mutta myös sitä, mitä opinnäytetyö vaati itseltäni tutkijan ja muotoilijan roolissa. Uudenlaista käytöstä vaati minulta verkoston ideoinnin ja lopulliseen konseptiin johtaneen jatkuvan validointiprosessin aktiivinen työstö ihmisten kanssa, jotka olin tavannut vain sähköisten välineiden kautta. Työn edetessä pääsin näin ollen laajentamaan omaa verkostoitumiskyvykkyyttäni ja ihmisten innostamista mukaan keskusteluun etätyön arjen keskellä. Koska työ on toteutettu käytännössä kokonaan etänä, se on kuitenkin edellyttänyt juuri sellaista toimijuutta etätyöpajan fasilitoinnista tai välineiden hallinnasta, jota tulevaisuuden työelämän asiantuntijoilta selvästi vaaditaan.

Tiina Raitanen

READY21 opinnäytetyönäyttely muotoilun instagramissa

Ready21 muotoilun opinnäytetyönäyttely. Visualisointi: Annika Sinervuo

Tervetuloa virtuaaliseen Ready21 -opinnäytetyönäyttelyyn @metropolia_muotoilu Instagram-tilillä.

Esittelemme opiskelijoiden opinnäytetöitä kaksi kertaa viikkossa: tiistaisin ja torstaisin.

Ensimmäinen opinnäytetyö julkaistaan tiistaina 25.5.2021. Näyttelyn ensimmäisessä osassa esitellään toukokuussa valmistuneiden opiskelijoiden töitä.

Näyttely jatkuu Helsinki Design Weekin aikaan 9. – 19.2021, jolloin esitellään kesäkuussa ja syksyllä valmistuvia opinnäytetöitä.

Ready21 muotoilun opinnäytetyönäyttely. Visualisointi: Annika Sinervuo

Visualisointi: Annika Sinervuo

metropolia_muotoilu

Mahdottoman äärellä – kuinka ratkaista työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma?

Kuvassa Tuukka Ilmakarin opinnäytetyöhön liittyvä mockup. Kuvassa läppärin ruudulla näkyy tehtävä

Suomen työmarkkinoita riivaa kohtaanto-ongelma, jossa samaan aikaan tietyllä toimialalla on massatyöttömyyttä, kun toiset kärsivät työvoimapulasta. ICT-alalla ratkaisuja ongelmaan etsitään nyt palvelumuotoilun keinoin. 

“Jos lineaarista ongelmanratkaisua vertaa palapelin kokoamiseen, vastaa pirullisten ongelmien selvittäminen enemmän tilannetta, jossa yritetään useiden, keskenään erilais- ten, palapelien paloja sovittaa yhteen ja saada aikaiseksi silti järkevä kokonaisuus. Voiko tällaisten ongelmien ratkaiseminen olla ylipäänsä edes mahdollista?” Tähän työmarkkinoita koskevaan pirulliseen kohtaanto-ongelmaa koskevaan kysymykseen Tuukka Ilmakari etsii vastausta Metropolian muotoilun YAMK opinnäytetyössään “Palvelumuotoilun mahdollisuudet työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmassa”.

Ilmakari käy läpi opinnäytetyössään pirullisten ongelmien (esim. ilmastonmuutos, köyhyys) erityispiirteitä ja kuinka näitä lähes mahdottomilta vaikuttavia megatrendejä voi lähestyä johdonmukaisesti palvelumuotoilun keinoin. Opinnäytteen prosessi noudattelee Jake Knappin (Google Ventures) kehittämää “Sprint”-mallia, jossa viiden päivän aikana pyritään ratkaisemaan jokin konkreettinen, oikea ongelma. Lisäksi opinnäytetyö sukeltaa muotoilun ja palveluiden historiaan ja esittelee selkokielisesti muun muassa millainen on hyvä palvelu. Tämän holistisen palvelumuotoiluprojektin tuloksena syntyi lopulta kaksi ongelmaa helpottavaa konseptia: ensimmäisessä työnhakijan ja -antajan välinen dialogi tuodaan jo työpaikkailmoitukselle ja toisessa helpotetaan merkittävästi nykyistä työnhakuprosessia.

Kuvassa Tuukka Ilmakarin opinnäytetyöhön liittyvä mockup. Kuvassa läppärin ruudulla näkyy tehtävä

Kuva: Tuukka Ilmakari

 

Lopusta alkuun

“Ymmärtääkseen ongelmaa on – hivenen nurinkurisesti – muodostettava ensin ratkaisu.” summaa Ilmakari. Tämä liittyy erityispiirteenä pirullisten ongelmien ratkaisuun, mutta toimii myös kompassina missä tahansa projektissa. Aivan ensiksi tulee ymmärtää mikä on tavoite, jotta sen saavuttamiseen voi löytää tarvittavat keinot. Täten muotoilijan tulee siis vakuuttaa muut sidosryhmät projektin päämäärästä, jotta voi saada mandaatin hypätä lähes mahdottomiltakin vaikuttaviin haasteisiin. 

Ilmakari kuitenkin peräänkuuluttaa, ettei muotoilija kuitenkaan voi toimia roolissaan yksin. “Muotoiluprosessi pyrkii luomaan konsensuksen itse ongelmasta ja sen potentiaalisista ratkaisuvaihtoehdoista eri sidosryhmien välille.” Vaikka Covid-19 on tuonut haasteensa muun muassa luovien työpajojen järjestämiseen, voi muotoilija hyödyntää muun muassa timeboxing-mallia, jossa ajatuksena on varata tietty ajanjakso, esimerkiksi kaksi tuntia työpäivän aikana, yhden tietyn tehtävän suorittamiseen. Tämä tuo selkeyttä ja läpinäkyvyyttä kaikille työpajaan osallistujille. 

Lopuksi Ilmakari haluaa muistuttaa jokaista muotoilijaa etsimään juuri itselleen sopivat työtavat. “Kannattaa rohkeasti kokeilla erilaisia palvelumuotoilun keinoja ja seistä oman visionsa takana. Parhaimmillaan tällöin saa opinnäytetyössään vapaasti siteerata vaikka Harry Potter -kirjoja.”

TEDx MetropoliaUniversity

Kuvassa Päivi Keränen_TEDx Metropolia University tilausuudessa. 2021.

Metropolian historian ensimmäinen TEDxMetropoliaUniversity -tapahtuma toteutettiin keskiviikkona 3.2.2021 Myllypuron kampuksella. Kattoteemana puheenvuoroille oli elinikäinen oppiminen – yhdessä olemme enemmän. Augment Urbans hankkeen projektipäällikkö Päivi Keränen sekä muotoilun YAMK opiskelija Minna Hellström pitivät TEDx puheenvuorot.

Päivi Keräsen puheenvuoron aihe oli Extending the urban planning realities ja Minna Hellströmin puheenvuoron aihe oli We need homes that make us feel smarter.

Kuvassa Päivi Keränen_TEDx Metropolia University tilausuudessa. 2021.

Kuvassa Augmented Urbans hankkeen projektipäällikkö Päivi Keränen

Videot TEDxTalks -Youtube kanavalla

Päivi Keräsen puheenvuoro

Minna Hellströmin puheenvuoro